Varkautelaisen kansanedustajan Kari Rajamäen (sd.) mielestä nyt on suorastaan historiallinen tilaisuus toteuttaa Itä-Suomen kolmen vaalipiirin yhdistäminen.
Rajamäen mielestä kysymys ei ole pelkästään edustuksellisen demokratian toteutumisesta vaaleissa. Vaikka sekin on hänen mielestään riittävä syy, niin kyseessä on itäisen Suomen painoarvo Suomen poliittisella kartalla.
– Jos ollaan aidosti kiinnostuneita Itä-Suomen kehittämisestä, poliittinen peli on jätettävä syrjään ja toteutettava vaalipiirien yhdistäminen. Se on Itä-Suomen etu.
Edellinen, Mari Kiviniemen (kesk.) hallitus laati monimutkaisen vaalilakiuudistuksen, joka joutui roskakoriin Säätytalon hallitusneuvotteluissa viime kesänä.
Hylätyssä mallissa paikat olisivat jakautuneet valtakunnallisesti tarkasti suhteellisuuden mukaan ja ne olisi jyvitetty vaalipiireihin äänestäjän kannalta hyvin monimutkaisen laskukaavan perusteella.
Hallitusneuvotteluissa sovittiin, että suhteellisuuden toteutumista parannetaan vaalipiiriuudistuksella, joka ei vaadi perustuslain säätämisjärjestystä. Hallitusohjelmaan kirjattiin, että Manner-Suomen vaalipiirien määrää vähennetään 14:stä 12:een.
Asialle pantiin hallituspuolueiden puoluesihteerit ja aikaa annettiin vuoden loppuun. Valmista ei kuitenkaan syntynyt ja asia siirrettiin puoluejohtajien päänvaivaksi.
Puoluejohtajat asialle
Puoluesihteerien työryhmässä sosialidemokraatit ja vasemmistoliitto olisivat yhdistäneet Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon vaalipiirit yhdeksi vaalipiiriksi mallin mukaan suurin, Kymen vaalipiiri jätettäisiin entiselleen.
Kokoomus ja vihreät ajoivat mallia, jossa Etelä-Savo liitettäisiin Kymen vaalipiiriin ja Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala olisi liitetty yhdeksi vaalipiiriksi.
Itä-Suomen pirstominen eri suuntiin vetäviksi alueiksi on myrkkyä Rajamäelle ja hänen tulkintansa mukaan myös vastoin hallitusohjelman henkeä ja Itä-Suomen etua.
– Täällä on aivan liikasi ollut ei-kenenkään-hankkeita. Maakuntien rajalla olevia kysymyksiä, joista puuttuu kokonaisnäkemys.
Vaalitaktiikka unohdettava
Vasemmistoliiton puoluesihteeri Sirpa Puhakka suhtautuu luottavaisesti vaalipiirikiistan ratkaisuun. Ratkaisu löytyy, koska siitä on hallitusohjelmassa sovittu, Puhakka luottaa.
Kolmen Savo-Karjalan vaalipiirin yhdistämistä Puhakka perustelee sillä, että ne ovat kulttuurisesti lähellä toisiaan. Hän muistuttaa, että Kymi on enemmän suuntautunut yhteistyössä Uudenmaan suuntaan kuin pohjoisempiin Savon maakuntiin.
– Kyse olisi kymiläisten kannalta tavallaan pakkoliitoksesta.
Puhakan mielestä puoluetaktikointi kannattaisi jättää syrjään ja tarkastellaan asiaa puhtaasti vaalidemokratian näkökulmasta.
– Vaikka kuinka laskettaisi vaalipiirirajoja edellisten vaalien perusteella, ne eivät päde seuraavissa vaaleissa.
Puhakka muistuttaa Suomen politiikan olevan murroksessa, jossa äänestäjät liikkuvat. Vaalityö ja ehdokasasettelu ratkaisevat vaalit, hän tähdentää.
Paras vaihtoehto
SDP:n Pohjois-Karjalan piirijärjestön toiminnanjohtajan Seppo Eskelisen mukaan vaalipiirien yhdistämishanke ei ole ollut erityisen kiinnostava Joensuun näkökulmasta.
– Mutta kun sellaiseen mennään, niin kolmen piirin yhdistäminen on paras vaihtoehto.
Sen puolesta puhuvat Eskelisen mukaan myös valtion aluehallinnon rajat. Lisäksi kolme maakuntaa muodostavat hänen mielestään selkeän toiminnallisen kokonaisuuden.
Pohjois-Karjalassa SDP:n kannatus on kolmesta maakunnasta vahvin. Joensuussa on laskeskeltu asiassa myös vaalimatematiikan kannalta. Viime vaaleissa demarit olisivat uudella vaalipiirijaolla saaneet Pohjois-Karjalasta vain yhden ehdokkaan eduskuntaan, kun nyt meni kaksi.
Se ei kuitenkaan ole Eskelisen mielestä ratkaiseva näkökohta.
Äänikynnyksen madaltaminen tärkeintä
Vasemmistoliiton Pohjois-Savon piirin toiminnanjohtajan Jouko Nuutisen mielestä kolmen vaalipiirin yhdistäminen olisi luontevin vaihtoehto.
– Se on jo totuttua toimintatapaa, Nuutinen sanoo ja viittaa valtion aluehallintoon ja yliopistojen vaikutusalueisiin.
Nuutisen mielestä äänikynnyksen madaltaminen on uudistuksen tärkein puoli. Lisäksi yli 20 kansanedustajan vaalipiirin sana kuuluu paremmin, kuin parin kuuden edustajan ja yhden yhdeksän edustajan vaalipiirin.
– Etenkin, jos päästään yhteisiin näkemyksiin alueen kehittämisen kysymyksistä, kuten on tähän asti päästy.
Uusimaa kahtia
Itäisten vaalipiirien yhdistämisen lisäksi valmisteilla on suurimman vaalipiirin, Uudenmaan jakaminen kahdeksi.
Myös Satakunnan vaalipiirin yhdistäminen Varsinais-Suomeen on ollut esillä. Satakunnan vaalipiirin väestöpohjaa syövät kuntaliitokset, jotka ovat viemässä äänestäjiä Pirkanmaan vaalipiiriin.
Uudenmaan väestöpohjaltaan alati kasvavasta vaalipiiristä valittiin viime kevään eduskuntavaaleissa 35 edustajaa eduskuntaan. Satakunnasta Arkadianmäellä on 9 kansanedustajaa.
Pohjois-Savon vaalipiirissä on vajaat 200 000 äänioikeutettua ja kansanedustajia valittiin 9.
Pohjois-Karjalan 133 000 äänestäjällä sai eduskuntaan 6 kansanedustajaa ja Etelä-Savon 126 000 äänestäjällä edustajia on niin ikään 6. Kymin vaalipiirin 252 000 äänestäjää valitsevat eduskuntaan 12 kansanedustajaa.
uutiskirje 
