Hallitus hyväksyi torstaina hallitusohjelman mukaisen laajan harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelman vuosille 2012–15.
Ohjelmaa aiotaan toteuttaa muun muassa kohdentamalla voimavaroja talousrikosasioiden käsittelyn nopeuttamiseen. Konkursseihin liittyvien talousrikosten torjuntaa tehostetaan uudistamalla työnjakoa syyttäjän, konkurssiasiamiehen toimiston ja pesänhoitajien kesken. Rikoshyödyn tuomitsemisessa sovellettavan käännetyn todistustaakan käyttöönottoa selvitetään. Ulosoton erikoisperintää vahvistetaan, jotta voidaan puuttua täytäntöönpanoa välttelevien velallisten väärinkäytöksiin.
Harmaan talouden torjuminen edellyttää monipuolisen keinovalikoiman käyttöä ja yhteiskunnan eri toimijoiden yhteisiä ponnistuksia. Suomessa on pyritty harmaan talouden torjuntaan ja vähentämiseen muun muassa lainsäädännöllä ja sen kehittämisellä, talousrikostorjuntaohjelmilla, viranomaisten yhteistyöllä sekä valvonnalla.
Harmaa talous aiheuttaa yhteiskunnalle merkittäviä tappioita saamatta jääneinä vero- ja maksutuloina. Se on myös merkittävä rasite rehellisesti toimiville työnantajille ja työntekijöille vääristäessään työmarkkinoita ja elinkeinonharjoittajien välistä kilpailua.
Harmaaseen talouteen liittyy toimialakohtaisia erityispiirteitä, jotka saattavat vakavasti vaarantaa yritysten tasapuolisia kilpailumahdollisuuksia, työmarkkinoiden toimintaa ja työntekijöiden tasapuolista kohtelua kyseisellä toimialalla. Harmaan talouden torjunnassa on saatu hyviä kokemuksia konkreettisista toimenpiteistä, joiden valmistelussa ja toteuttamisessa toimialan työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kiinteä yhteistyö on ollut avainasemassa.
Palkansaajien keskusjärjestöt ilmoittivat torstaina sitoutuvansa käytettävissään olevin keinoin edistämään harmaan talouden tehokasta torjuntaa. Järjestöt suosittelevat jäsenjärjestöilleen toimialakohtaisen yhteistyön aloittamista tai jatkamista toimialalla mahdollisesti esiintyvän harmaan talouden torjumiseksi.
uutiskirje 
