KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Horisontti

Euroopan yhdentyminen tienhaarassa

Erkki Laukkanen
22.1.2012 10.32
Fediverse-instanssi:

Euroopan yhdentyminen on tienhaarassa, kirjoittaa joukko eurooppalaisia taloustieteilijöitä. Ongelmat eivät rajoitu euroon. Valinkauhassa on koko yhdentymisen tulevaisuus.

2000-luvulla Eurooppa on jakautunut kahtia, ydin- ja reunavaltioihin. Toinen toistaan hyödyttävän yhdentymisen tilalle on noussut velallisten ja velkojien keskinäinen kyräily, joka vaarantaa myös yhdentymisen saavutukset, todetaan EuroMemorandum 2012 -julkaisussa.

Kannoksi kaskessa on – taas kerran – paljastunut rahoitussektori, eurooppalaiset pankit. Ne ovat saaneet vesitettyä lähes kaikki sijoitustoimintaa ja johdannaiskauppaa koskevat sääntelyehdotukset. Komissio on kyllä ehdottanut – ja Ranska vaatinut – rajattua finanssikaupan veroa, mutta kinasteluksi sekin keskustelu on mennyt.

ILMOITUS
ILMOITUS
Jos kriisistä kriisiin -kierre halutaan katkaista, kolme vuosikymmentä jatkunut finanssisektorin koon ja vallan kasvu on käännettävä laskuun.

Eikä tässä kaikki.

Kriisi on nostanut pintaan myös EU:n alueellista tuotantorakennetta koskevat ongelmat. Aluepolitiikassa on jauhettu infrastruktuurista ja koulutuksesta, mutta teollisuuspolitiikka on jäänyt sivuraiteelle. Saksan ympärille ryhmittynyt ydin on yhä vähemmän kiinnostunut reuna-alueiden teollisuuden tukemisesta. Budjettikurin sanelu reunavaltioille kärjistää tilannetta entisestään.

Käytännössä EU:n elinkeinopolitiikka on vahvistanut perinteistä eurooppalaista työnjakoa. Poikkeuksena säännöstä on komission uusi maatalouspolitiikka, jossa alueellinen näkökulma on kokenut renessanssin. Mutta pääosin maataloustuet ohjautuvat edelleen maanomistajille riippumatta siitä, millaisia prosesseja he tuotannossaan suosivat.

Arabimaiden kansannousujen myötä myös EU:n välimeripolitiikka on joutunut kyseenalaiseen valoon. Vaikka demokratiakehityksestä virallisesti iloitaan, laajamittaiseen köyhyyteen ja työttömyyteen johtanutta yhteistyömallia ei ole kyseenalaistettu. EU:n toiminta muistuttaa jo eräiltä osin perinteisten siirtomaaisäntien toimintaa.

Ja samanlaisia piirteitä on yhä enemmän myös jäsenvaltioiden välisissä suhteissa. Esimerkiksi Kreikka on joutunut sitoutumaan mittaviin sotilaallisiin hankintoihin Ranskasta ja Saksasta, ennakkoehtona omien velkojensa uudelleenjärjestelylle. Kaikesta muusta leikataan, mutta armeijan menoista ei leikata. Jos EU:lla olisi myös vakavasti otettava sosiaalinen ulottuvuus, näin ei olisi voinut käydä.

EU:n työmarkkinoilla ongelmaksi on noussut joustoturva, vuonna 2007 hyväksytty ”työmarkkinamalli”, jolla yrittämisen riskejä on siirretty sekä valtioille että yksilöille, työllisille ja työttömille. Se on johtanut kohtuuttomaan riskinottoon ja voimistanut jakoa ydin- ja reunatyövoimaan.

Joustoturvan myötä työehtojen sopimisraamiksi on vakiintunut ”kilpailukykykorporatismi”: sovitaan mitä sovitaan, mutta vain sillä ehdolla että kansallinen kilpailukyky suhteessa naapurimaihin paranee. Ja mikä erikoisinta, tätä ”nuiji naapuria” politiikkaa on ihan menestyksellisesti markkinoitu työväenliikkeen kansainvälisen solidaarisuuden muotona.

Mitä sitten pitäisi tehdä?

Jos nykyisen kriisin syveneminen halutaan estää, kahdenväliset velkakirjat on vaihdettava yhdessä taattuihin velkakirjoihin (eurobondeihin), ja Euroopan keskuspankille on säädettävä viimekätisen lainaajan rooli euroalueen velkakirjamarkkinoilla. Lisäksi veroa on ryhdyttävä perimään kaikista finanssikaupoista, mukaan lukien valuutta- ja johdannaiskauppa.

Mutta pitemmän päälle tämäkään ei riitä.

Jos kriisistä kriisiin -kierre halutaan katkaista, kolme vuosikymmentä jatkunut finanssisektorin koon ja vallan kasvu on käännettävä laskuun. Talletussuojan turvaamiseksi säästö- ja investointipankit on erotettava toisistaan, ja kaikki arvopaperikauppa – mukaan lukien johdannaiskauppa – on rajattava julkisille kauppapaikoille.

Tarvitaan myös EU-omisteinen luottoluokituslaitos, joka Ecuadorin mallia mukaillen voisi myös määritellä, mitkä velat ovat oikeutettuja ja miten maksukyvyttömien maiden velkojen uudelleenjärjestelyjen taloudellinen taakka jaetaan.

Yhteinen rahapolitiikka tarvitsee tuekseen yhteisen talouspolitiikan.

Vahva panostus koulutukseen ja muuhun infrastruktuuriin, joista nyt leikataan, on välttämätöntä erityisesti euroalueen reunamaissa. Euroopan investointipankin, jolla on jo nyt valta laskea liikkeelle velkakirjoja, tulee olla tämän toiminnan rahoituksen keskeinen lähde.

On säädettävä varallisuusvero hyvin rikkaiden saamiseksi asiallisen verotuksen piiriin. Palkkapolitiikan koordinoinnilla on varmistettava, että palkkatulojen kansantulo-osuuden laskusuuntaus saataisiin käännettyä, ja että matalapalkkavaltioiden palkat alkaisivat lähestyä unionin keskiarvoa.

Tarvitaan myös EU-budejtti, joka mahdollistaa huomattavasti nykyistä laajemmat politiikkaohjelmat.

Rakennerahastotoiminta on suunnattava kehittyneiden tuotantosektorien ja niiden edellyttämän teknologian luomiseen. Maatalouspolitiikan kulmakiviksi olisi asetettava ruoan laatu, ekologista tasapainoa ylläpitävien elinolosuhteiden turvaaminen ja reilut kauppasuhteet.

Joustoturvan tilalle on nostettava hyvä työ ja sen kehittämisen mahdollistava työsuhdeturva. Tuottavuuden uuden aallon, tehtävärakenteen muutoksen, tukeminen työpaikoilla ei voi olla menestyksellistä, jos työsuhdeturvan heikentämislinjalla jatketaan.

On aika vetää yhteen.

EU:n ongelmat eivät rajaudu euroon. Myös moni muu asia on vuonna 2012 mietittävä uusiksi, mahdollisesti koko EU:n yhdentymisen perusajatus. Sitä politikointia, jonka nyt ympärillämme näemme, on hyvin vaikea palauttaa lähtökohtiinsa, kuten Robert Schumanin tai Altiero Spinellin suunnitelmiin uudesta ja uljaasta Euroopasta.

EU:n sisään on syntynyt yhdentymisen perusajatuksen, yhteishyödyn, vaarantavia jakoja. Yksi sellainen on jako ydin- ja reunavaltioihin lähinnä sen mukaan, mikä paikka jäsenmailla on perinteisessä eurooppalaisessa työnjaossa. Eurokriisi on vain voimistanut tätä jakoa, jota toki muillakin keinoin on tuotettu ja ylläpidetty.

Toinen jako kulkee akselimaiden ja muiden välillä. Akselimailla tarkoitan tässä tietysti Ranskaa ja Saksaa, joiden keskinäisestä yhteistyöstä on tullut rajoite kaikelle muulle yhteistyölle. Tällaisen ”hajota ja hallitse” periaatteen varaan yhdentymistä ei voi perustaa. Uuden kokonaisarvion tarve on siis ilmeinen.

Tässä artikkelissa arvioitu julkaisu on esimerkki mahdollisuudesta, johon meidänkin pitäisi tarttua. Suuret asiat kuuluvat myös meille, pienempien maiden kansalaisille. Ja suuret asiat kuuluvat myös vasemmistolle, vaikka markkinavetoisen yhdentymisen takuumiehet muuta väittäisivät.

Heidän maailmassaan järjestelmäkriisi ei ole mahdollinen, eivätkä he sellaista huomaisi, vaikka sen päällä istuisivat. He ovat tottuneet ratkomaan ongelmia paketoimalla, ihan samalla tavalla kuin diilerit paketoivat raha- ja pääomamarkkinoilla. Tällaisia yhdentymisen takuumiehiä me emme tarvitse.

Erikseen on kuitenkin arvioitava se, miten pitkälle tässä artikkelissa esitetyt ehdotukset kantavat. Aivan kaikkia ehdotuksia en itsekään niele, vaikka artikkelin pohjana olevaa julkaisua suuresti arvostankin. Esimerkiksi ehdotus 30 tunnin viikkotyöajasta ei tähän tilanteeseen mielestäni sovi.

On myös vaikea kuvitella, että jäsenmaat tuplaisivat jäsenmaksunsa sille samalle EU:lle, joka nyt käsillä olevat ongelmat on aiheuttanut. Poliittisesta realismista ei myöskään kieli odotus tuloeroja kaventavan palkkapolitiikan läpimurrosta. Se työ on vielä alkutekijöissään.

Tärkeintä on kuitenkin nähdä kokonaisuus yksityiskohdilta. Yksi yhdentymisen vaihe on nyt päättynyt umpikujaan, ja uusi voi alkaa vain syvällisen uudelleenarvion kautta.

Euroopan yhdentyminen on pelastettava sen takuumiehiltä.

Lähde: EuroMemorandum 2012: European integration at the crossroads – Democratic deepening for stability, solidarity and social justice. www.euromemo.fi , josta löytyy myös julkaisun suomenkielinen tiivistelmä.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Suomessakin talouspolitiikan valmistelu nojaa taloustieteen mikroperustaiseen pohjaan, jossa talouden toimijat työnhakijoista kuluttajiin ja yrityksiin reagoivat valtiovallan säätämiin kannustimiin, arvioi Timo Harjuniemi.

Vasemmisto on laiminlyönyt taloudellisen asiantuntijatyön, vaikka ekonomistit hallitsevat maailmaa

Veikka Lahtinen.

Rasismikeskustelu teki meistä jankkaajia – Rasismi on yhteiskunnan käytännöissä, viranomaisohjeissa ja koulutusjärjestelmässä, kirjoittaa KU:n kirjoittajavieras

Kun kone pysähtyy

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

Uusimmat

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

Pääomatulot kasvoivat viime vuonna 13 prosenttia, palkkatulot alle 4.

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
04

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 
05

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

11.11.2026

Yrttiaho: Ministeri Puisto sivuutti kysymyksen datakeskustalouden riskeistä – sokea usko tekoälyjätteihin vie harhaan

11.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset