Eduskunnan perustuslakivaliokunta arvioi perjantaina, että Euroopan pysyvän kriisirahastoa koskeva uusi sopimusluonnos on sopusoinnussa Suomen perustuslain kanssa.
Edellistä versiota valiokunta piti ristiriitaisena perustuslain kanssa, jolloin sen hyväksyminen olisi tarvinnut eduskunnassa kahden kolmasosan määräenemmistön.
Linjassa perustuslain kanssa
Valiokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) arvioi tiedotustilanteessa iltapäivällä, että sopimusluonnoksen muutokset ovat vähentäneet ristiriitaa Suomen perustuslakiin eduskunnan budjettivallan ja Suomen suvereniteetin suhteen.
– Tilanteet, joissa määräenemmistöpäätöstä voidaan soveltaa, on rajattu selvästi ja ne koskisivat vain pikaista väliaikaista hätätila-apua. Sen sijaan rahoitusosuuksien kasvattamista tarkoittavat päätökset pysyisivät yleisen päätöksenteon piirissä, Koskinen luetteli.
– Lisäksi on hätätilarahasto, joka selkeyttää vastuun rajaamista niiden maiden osalta, jotka eivät lähde mukaan määräenemmistöön vaan vastustavat päätöstä.
Perustuslakivaliokunnan vasemmistoliittolainen jäsen Anna Kontula on samoilla linjoilla.
– Se oli asiantuntijoiden yksimielinen kanta. Tuskin perustuslakivaliokunta olisi voinut tehdä toisenlaista johtopäätöstä.
Isot riskit perustuslain vastaisia
Sen sijaan ongelmia saattaa tulla siitä, jos Suomen kokonaisvastuut nousevat liian suuriksi. Valiokunta on jo pitkin syksyä pohtinut, kuinka suuret vastuut merkitsevät sitä, että eduskunnan ja tulevien eduskuntien päätösvalta ja sitä kautta Suomen suvereniteetti vaarantuu.
Asiaan ei kuitenkaan ole otettu selkeää kantaa.
Koskinen totesi, että on eroa sillä, ovatko Suomen kokonaisvastuut vaikkapa 12,6 miljardia vai yli 26 miljardia euroa. Vaikutusta on myös sillä, mitä väliaikaiselle kriisirahastolle tapahtuu.
Hän totesi, että kyse on siitä, millainen riski vastuilla on.
– Niiden osalta meillä ei ole sitten riittävää tietoa arvion tekemiseen, Koskinen sanoi.
Koskinen totesi, että sillä on rajansa, kuinka suuriin vastuisiin Suomi voi sitoutua.
– Perustuslaissa on kansallisia velvoitteita, kuten huolehtia perusoikeuksista, kansalaisten toimeentulosta ja perusturvasta, hän muistutti
– Kynnys tulee vastaan, jos niille aiheutuu kovin isoja rajoituksia siitä, että mennään pelastamaan muita maita.
Missä kulkee raja?
Myös Kontula toteaa perustuslakivaliokunnan viitanneen jo syksyllä kysymykseen siitä, missä vaiheessa Suomen mahdollisesti tekemät sitoumukset kasvavat niin suuriksi, että ne uhkaisivat perustuslaillisten velvoitteiden täyttämistä.
– Emme ole selkeästi ottaneet kantaa siihen, missä kohtaa se raja tulee vastaan, hän sanoi ja toteaa, että väliaikaisen rahaston ja pysyvän mekanismin aiheuttamat riskit ovat erilaisia.
– Väliaikaisessa rahastossa annetaan takauksia, joiden realisoitumisen mahdollisuus määrittää riskin. Pysyvässä mekanismissa sitoudutaan pääoman antamiseen, jota ei ole tarkoituskaan saada takaisin, kun sopimus on ajateltu pitkäaikaiseksi ratkaisuksi. Tiedämme jo rahaa antaessamme, että nämä ovat pois meidän budjetista.
Vaikea kevät vasemmistolle?
Kontula arvelee, että tilanne on vasemmistolle vaikea, jos valtion talous vaatii samaan aikaan leikkauksia. Niitä lienee luvassa tälle keväälle.
– Luulen, että vasemmistolle olisi hyvin vaikea, jollei kestämätön tilanne, antaa samassa kuussa suuria summia ulkomaalaisille pankeille ja sitten leikata tällaisia summia omasta budjetista, Kontula sanoo.
Hän kuitenkin ennustaa, että puheissa olleet hurjat euromäärät laimenevat.
– Mutta summat ovat auki. Lisäksi useat tahot ovat vedonneet sen puolesta, että sekä väliaikaisen rahaston että pysyvän mekanismin yhteistulivoimaa kasvatettaisiin entisestään. Se tarkoittaisi lisää sitoumuksia ja lainataakkaa Suomelle.
Kallis lelu, joka ei toimi
Kontula pitää vakausmekanismia liian kalliina.
– Se on aivan liian kallis lelu ottaen huomioon, että se ei toimi. Se ei täytä niitä tehtäviä, joita siltä tavallaan odotetaan ja joita varten se on luotu, hän sanoi.
– Mutta isompi ja periaatteellisempi ongelma on se, että mukana ovat yhä ne mekanismit, jotka edellyttävät hyvin tiukkoja toimenpiteitä avunsaamisen ehdoiksi. Ne edellyttävät, että leikataan sosiaaliturvaa, heikennetään palveluita ja myydään julkista omaisuutta.
Sopimuksen hyväksymisestä tekee lopullisen arvion eduskunnan suuri valiokunta. Se kokoontuu maanantaina.
uutiskirje 
