Vainio alkaa pitää todennäköisenä, että Manner-Suomen ja Ahvenanmaan erottavan Kihdin selän jäätyminen on vain päivien kysymys. Saaristomeri on saanut jo jääpeitteen eteläisimpiä osia lukuun ottamatta.
Kihti jäätyy tilastollisesti keskimäärin 26. tammikuuta
Kaikki on tietysti ilmoista kiinni. Jaksaako idästä tullut korkeapaine pakkasineen möllöttää Suomen päällä? Ilmatieteen laitokselta on arvioitu, että ainakin ensi viikonvaihteeseen.
Jään muodostukseen vaikuttavat myös tuuliolosuhteet. Seisova ilma pakkasten kanssa edistäisi parhaiten jääpeitteen syntymistä.
Tällä hetkellä Pohjanlahti on jäässä Vaasan korkeudelta pohjoiseen. Suomenlahden itäisin pää on myös saanut jääpeitteen. Saarenmaan, Hiidenmaan ja Riianlahden rannikoilla esiintyy jäätä. Selkämerellä vesi velloo vapaana lukuun ottamatta Suomen puoleista rannikkoa.
Leutona alkaneen talven kiristyttyä jääkansi on peittänyt jo Perämeren, jossa toimii viisi jäänmurtajaa. Itäiselle Suomenlahdelle on myös kehittynyt jäätä niin, että ensimmäinen murtaja on lähdössä töihin.
Selkämeren jäätyminen näyttää Vainion mukaan alkaneen myöhästellä takavuosista. Keskellä merialuetta on pintaveden lämpötila vielä kaksi astetta. Vainio kertoo, että Ahvenanmaan Kökarista etelään veden lämpötila on ollut jopa yli kuusi astetta.
Tutkijan mukaan meriveden lämpötilat Suomen edustoilla ovat ajankohtaan nähden olleet korkeammat kuin keskimäärin.
Yhteysaluksia jää satamiin
Jäätalvi alkaa hyydyttää Saaristomeren liikenneyhteyksiä. Hiittisten itäistä reittiä liikennöivä Taxen-alus on jo jäänyt satamaan, kun Taalintehtaan satamaan muodostui läpikulkematon jää.
Iniön ja Houtskarin reittialueella liikennöivä, pienehkö Karoliina on korvattu suuremmalla Satava-aluksella. Hiittisten reittiä ajetaan ilmatyynyaluksella ja sama todennäköisesti on edessä myös, jos Satavakaan ei enää pysty puskemaan jäissä.
Liikennevirasto on sulkenut Saaristomerellä kolme väyläosuutta. Tällä pyritään mahdollistamaan saaristolaisille maakulkuneuvojen käytön väylien ylitse. Eilen tehty päätös väylärajoituksesta on voimassa enintään 23. huhtikuuta asti.
Virallisten jääteiden avaaminen saattaa kestää pitkään. Välttämättä niitä ei avata lainkaan. Jäätä voi muodostua lisää aina huhtikuun lopulle saakka.
Jääpeite kohta suurimmillaan
Jokavuotinen jääpeite Itämeressä on laajimmillaan tammikuun ja maaliskuun välillä, yleensä helmi- maaliskuun vaihteessa. Suurimmillaan jäätä on vähän yli puolet sisämeren pinta-alasta, hieman runsaat 200 000 neliökilometriä.
Jäätalven maksimiajankohdassa vähiten sitä tavattiin vuonna 1989, vain 52 000 neliökilometrin verran.
Kylmillä alueilla merijää on yksi merkittävimmistä ilmastoon vaikuttavista tekijöistä. Merien pinta-alasta noin seitsemän prosenttia on jään peittämää. Maapallon pinta-alasta yli 70 prosenttia on merta.