Jyväskyläläinen metallin ay-aktiivi Olavi E. Kokkonen osallistui viime vuoden lopulla Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen (SASK) talkoomatkalle Etelä-Amerikan Uruguayhin.
SASK on jo lähes kahden vuosikymmenen ajan järjestänyt ulkomaille talkoomatkoja ammattiliittojen jäsenille, jotka ovat kiinnostuneita kasvattamaan tietämystään kehitysmaiden arjesta ja työelämästä sekä ay-liikkeen kehitysyhteistyöstä.
Työprikaatimatkojen nimellä alkaneet vierailut ovat solidaarisuusmatkoja, joiden osallistujat itse huolehtivat matkakustannuksistaan. Matkojen ohjelman ja talkootyömaan järjestävät SASKin paikalliset kumppanit. Kohteina ovat aiemmin olleet muun muassa Nicaragua, Dominikaaninen tasavalta, Namibia ja Ghana.
– Jo silloin kun Nicaragua oli ensimmäisenä kohteena, aattelin, että joskus olisi mukava lähteä mukaan. Silloin ei ollut rahaa matkaan, mutta nyt se vihdoin onnistui.
Noin 3,3 miljoonan asukkaan Uruguay vaikutti jo etukäteen mielenkiintoiselta kohteelta.
– Meitä kiinnosti erityisesti se, miten siellä on edistytty vuonna 1985 päättyneen sotilasdiktatuurin jälkeen. Diktatuurin aikana tuhansia ihmisiä katosi ja monet pakenivat maasta muun muassa Ruotsiin. Ay-liikkeellä oli tärkeä osansa diktatuurin kukistumisessa ja demokratian palauttamisessa.
Pensselit heiluivat
Isäntänä vierailulla oli SAK:ta vastaava ammatillinen keskusjärjestö PIT-CNT. Käytännön solidaarisuustalkoonsa matkalaiset tekivät Paysandussa sijaitsevan PIT CNT:n paikallistoimiston ja Mercedesissä sijaitsevan paikallisen paperiosaston toimiston maalaustöissä.
– Talkoohomma oli lopulta ihan sivuseikka. Ehdottomasti tärkeintä oli ay-tiedon ja kokemuksen vaihto sekä tutustumisvierailut eri kohteisiin. Uruguaylaiset olivat kovasti kiinnostuneita, miten ay-liike meillä toimii. Myös monet tiedotusvälineet haastattelivat meitä.
Kokkosen mukaan Uruguayn kehitys on mennyt hyvään suuntaan diktatuuriajan takapakin jälkeen.
– Työttömyys on vähentynyt ja ay-liike oli saanut lisää jalansijaa, joskin jäsenmäärät ovat edelleen aika alhaisia. Esimerkiksi PIT-CNT:ssä on vasta noin 120 000 jäsentä, mutta pikku hiljaa määrä on nousemassa.
Samanlaiset kysymykset ovat myös Uruguayssa ay-liikkeen asialistalla kuin Suomessa. PIT-CNT haluaa palkansaajille parempaa palkkaa, turvallisempia työoloja, sosiaaliturvaa ja yleistä hyvinvointia.
Solidaarisuudesta oppia
Opiksi otettavaakin Kokkonen matkalla havaitsi.
– Porukka oli siellä hyvin solidaarista. Meillä Suomessa ay-liikkeessä on selkeät rajat, eivätkä liitot kovin paljon auta toisiaan. Siellä huomasi joka paikassa, että ay-aktiivit ammattialasta riippumatta yrittävät auttaa kaikkia. Siinä meillä on oppimista.
Mielenkiintoinen oli myös vierailu UPM:n uudella sellutehtaalla.
– Sehän on hieno tehdas. Rakennusaikaan siellä kuului olleen samanlaisia ongelmia runsaan aliurakoinnin takia kuin meilläkin. Töissä oli eri puolilta Etelä-Amerikkaa alipalkattuja keikkamiehiä, joiden asioita oli jouduttu ajamaan työnseisauksillakin. Nyt sellutehtaalaiset kuuluvat varmaan maan parhaiten palkattuihin työläisiin.
Matkalaiset tutustuivat myös sellutehtaan raaka-aineen hankintaan eukalyptuspellolla.
– Eukalyptuspuu kasvaa kasvaa 20 vuodessa sen mitä meillä mäntypuu 50-60 vuodessa. Homma näytti vähän maaperän riistolta, sillä kuulimme puiden ottavan kaiken voiman maasta. Mutta sellaistahan se on kapitalistien meininki: mennään sinne missä raaka-aine ja työvoima on halpaa, ja siirrytään sitten seuraavaan maahan.
lehti 