Ruuan tuottajat ja kuluttajat etsivät toisiaan

Eri puolilla Suomea on viime aikoina järjestetty lukuisia tilaisuuksia, joissa maataloustuottajat ja kuluttajat keskustelevat lähi- ja luomuruuasta.

Esimerkiksi Luomuliitto valmistelee omaa ruokakampanjaa yhdessä kuluttajien kanssa. Hanke julkaistaan ensi viikolla, minkä vuoksi liiton varapuheenjohtaja Jukka Lassila ei vielä kerro hankkeen yksityiskohtia.

Ruokapiirien uuden nousun syitä on Lassilan mukaan moniakin. Yksi niistä on vilkastunut ruokakeskustelu. Apuna on myös netin kautta tehtävät tilaukset, vaikka itse ruoan jakelu tapahtuukin usein talkoilla.

– Varmasti myös se, että meillä on kaksi kauppaketjua, jotka hallitsevat markkinoita. Kuluttajat haluavat enemmän vaihtoehtoja, Lassila sanoo.

Vaihtoehdot tärkeitä

Luomun asema on Lassilan mukaan nyt hyvä myös kauppaketjuissa.

– Sekä S- että K-ryhmä satsaa luomuun. Lähiluomutuotteiden on aikaisempaan helpompi päästä hyllyyn.

Hintakin on Lassilan mukaan luomutuottajan näkökulmasta ollut kohdallaan.

– Aika hyvin on maksettu se, mitä on pyydetty.

Epävarmuus kiusaa kuitenkin luomutuottajia. He miettivät, miten pitkään luomubuumi jatkuu.

Kauppaketjut voivat Lassilan mukaan jonkun verran edistää luomun saatavuutta, mutta kokonaisratkaisu ei löydy kauppaketjuista.

– Muita vaihtoehtoisia keinoja ja väyliä tarvitaan. Jos niitä on, silloin kaupatkin innostuvat luomusta enemmän.

Lainsäädäntö esteenä

Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksella on tutkittu lähiruoan jakelun nykytilannetta. Lähiruoka– pientuottajat ja kuluttajat toisiaan etsimässä -tutkimuksen yksi loppupäätelmä on se, että lähiruoan menestys edellyttää sen jalostusasteen nostamista.

Lassila on samaa mieltä, mutta muistuttaa elintarvikelainsäädännöstä, joka vaikeuttaa asiaa.

– Pienimuotoinen jalostustoiminta pitäisi tehdä helpommaksi.

Esteet löytyvät Lassilan mukaan lähinnä kansallisen lainsäädännön piirissä olevasta vähäriskisen toiminnan säätelystä.

– Suomessa on tehty hankalaksi tuotteiden jatkojalostus ja myynti suoraan maatiloilta.

Jos tilat voisivat jatkojalostaa tuotteita, silloin myös tuotekehittely lisääntyisi, mikä taas mahdollistaisi tuotannon kasvattamisen.

Lassila vihjaa, että keväämmällä yhdessä kuluttajien kanssa alkavan kampanjan tavoitteena on lisätä painetta asian korjaamisen suuntaan.

Seulo on aktiivinen

Sähköinen liiketoiminta on tuomassa elintarvikeketjun toimijoille uusia mahdollisuuksia. Vireillä on monenlaista pienimuotoista nettikauppaa.

Yksi isompi hanke on pääkaupunkiseudulla toimiva Seulo, joka markkinoi itseään ammattimaisena ruokapiirinä. Tilatut tuotteet tuodaan kotiin 8,2 euron toimitusmaksulla.

Toimitusjohtaja Erkki Timmerbacka kuvailee Seuloa verkossa toimivaksi päivittäistavarakaupaksi, joka pyrkii profiloitumaan lähi- ja luomuruokaan ja myymään paikallisten pienten tuottajien tuotteita.

Tuotenimikkeitä Seulolla on yli 3 000. Asiakkaana yrityksellä on toistaiseksi vain noin 800 perhettä, joista aktiivisia ostajia on muutama sata.

– Verkkokauppa säästää vanhuksilta ja perheiltä aikaa ja vaivaa, Timmerbacka muotoilee.

Asiakkaat säästävät myös rahaa, kun heidän ei tarvitse matkata autolla kauppaan. Itse tuotteet eivät Seulossa ole halvempia kuin marketeissa.

– Mutta pitkässä juoksussa netistä ostettu tulee olemaan halvempaa, kun verkkokaupan osuus kasvaa, Timmerbacka uskoo.

Laajemmin lähiruokahankkeista kerrottiin perjantaina 13. huhtikuuta ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä.