Uusliberalismin ja markkinafundamentalismin kaltaisten fanaattisten ääriliikkeiden kriisiyttämä kapitalismi pelastautuu rupeamalla sosiaalidemokraattiseksi kapitalismiksi.
Kapitalismi ei kestä köyhyyden ja ylettömän rikkauden kumoamista. Mutta nykyisen kriisinsä se selvittää turvautumalla reformeihin eli muuntautumalla säännellyksi vasemmistokapitalismiksi.
Sosiaalidemokratia pelastaa kapitalismin, ei uhrautumalla itse vaan uhraamalla kansat, suostuttelemalla ja pakottamalla rahvaan maksamaan reaalikapitalismin viulut, virheet ja rikokset. Tätä samaa uhraamista oli kylmän sodan aikainen neuvostotyyppinen ”kansandemokratia” suhteessa niin sanottuun reaalisosialismiin.
Sosiaalidemokratia tarkoittaa tässä kaikkia niitä puolueita, tahoja ja voimia, jotka toteuttavat kapitalismin reformaation ja jotka samalla vastustavat köyhyyden ja rikkauden poistamista. Jälkikäteen otetaan etäisyyttä Mauno Koiviston ja Paavo Lipposen johtamaan työväenliikkeen etujoukkoon, joka 1980- ja 90-luvuilla availi Suomen ovia uusliberalismille.
Kansa hyväksyy ja oikeuttaa kapitalismin taas seuraavissa vaaleissa äänestämällä vasemmistolaistuneen kapitalismin puolesta. Talkoisiin osallistuu myös Suomen tutkitusti työväenluokkaisin puolue, Perussuomalaiset. Köyhien pitää pelastaa kapitalismi; rikkaitten ei tarvitse vaivautua.
Sillä pelastamisen arvoinenhan kapitalismi on – vaikka sen, yhteiskuntarauhan ja työelämän mallit tulisivat Kiinan ”kansantasavallan” stalinistisesta kapitalismista. Kapitalismi on niin somaa ja omaa, että sitä kannattavat ja kannattelevat sen uhritkin.
Nyt kiltisti mukaan kantamaan vettä kapitalismin kaivoon!
uutiskirje 
