Kimmokkeena oli Iltalehden julkaisema Perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin haastattelu, jossa tämä nimesi Vihreiden puheenjohtajan Ville Niinistön ja vasemmistoliiton Paavo Arhinmäen median todellisiksi lellikeiksi.
– Vihreiden puheenjohtaja ja Arhinmäki ovat pumpulissa, kun punavihreät, nuorehkot toimittajat suojelevat. Kritiikki heitä kohtaan on tosi mietoa verrattuna siihen, mitä vanhojen puolueiden ja perussuomalaisten puheenjohtaja saa, Soini valitti.
Erityisesti Soini odotti kovempaa kritiikkiä vihreitä kohtaan. Hän mainitsi Vihreiden hallitusaikana Suomessa rakennetun enemmän ydinvoimaa kuin missään. Myös Vihreiden panos kaivosasioihin ja eutanasiakeskusteluun olisi Soinin mielestä vaatinut medialta ärhäkkäämpää otetta.
– Voi jukolauta, jos siellä olisi joku perussuomalainen tai kepulainen. Se huuto kaikuisi Grand Canyonissa asti, Soini laukoi.
”Nyt Soini itkee…”
Julkisesti Soinin lausuntoon otti keskiviikkoiltana kantaa Arhinmäen avustaja Jussi Saramo, joka muistutti Turun yliopiston tutkimuksesta, jonka mukaan Perussuomalaiset oli se puolue, joka sai medialta vetoapua eduskuntavaaleissa.
– Persuja hehkutettiin mediassa kuukausia ennen vaaleja, Saramo muistelee Uuden Suomen blogissaan ja kertaa tapahtumien kulkua:
– Vaalien jälkeen on paljastunut persuille toinen toistaan nolompia juttuja, joista on tehty uutisia. Kannatus on syöksykierteessä. Nyt Soini itkee Iltalehdessä, että toimittajat suosivat Vihreiden Niinistöä ja Vasemmiston Arhinmäkeä.
Huonekalut ja omien suosiminen
Saramo kertaa myös pääpiirteissään sen sen, mitä Arhinmäestä on kirjoitettu vaalien jälkeen.
– Viimeksi lätkän MM-kisojen yhteydessä se (Iltalehti) epäili, että Arhinmäki syyllistyi lahjuksen vastaanottoon, kun hän urheiluministerinä oli katsomassa Suomen pelejä. Toisaalta Aamulehden päätoimittaja nosti Arhinmäen turnauksen sylkykuppiehdokkaaksi, kun hän ei ollut katsomassa Suomen Venäjä-peliä.
Aiemmin Arhinmäki on nostettu kielteisiin otsikoihin muun muassa työhuoneensa huonekaluista ja presidentin kuvan puuttumisesta, Musiikkitalon avajaisista, ja vaalipaneelista poisjäämisestä, nuorisojärjestöjen avustuksista ja omien suosimisesta.
– Presidenttiehdokas-Arhinmäkeä Iltalehti kutsui vihertaistolaiseksi, vaikka hän oli vielä hiekkalaatikolla taistolaisaikana. Samassa artikkelissa Arhinmäen aatteen keskeiseksi osaksi todetaan ”syvä demarikauna”, joka juontaa siitä, että ”hänen aatteellinen esi-isänsä on tavallaan Lenin”, Saramo toteaa ja kysyy, millaisia jutut olisivat, jos Arhinmäkeä ei suosittaisi.
Soini saa sanoa
Sosiaalisen median keskusteluissa Soinin avauksesta pohditaan, onko Soinilta jäänyt huomaamatta, että oppositiossa jää eittämättä vähemmälle mediahuomiolle kuin hallituksessa vastuuta kannettaessa. Muistutetaan myös siitä, että Soinin sanomiset menevät läpi suodattamatta. Esimerkiksi kuluneella viikolla Soini on saanut lausua niin armeijan kestämisestä kuin facebookin käyttämisestä heittoja, joiden perusteita on ihmetelty.
Soinin lausunto ei ole ensimmäinen Perussuomalaisten kritiikki medialle runsaan vuoden takaisen jytkyvaalivoiton jälkeen. Niitä on tullut solkenaan esimerkiksi ryhmän kansanedustajilta. Joidenkin edustajien ja heidän avustajiensa tekemisiin puuttumista on pidetty ajojahtina.
Keväällä eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner ihmetteli sitä, että eduskuntaryhmän tekemät lakialoitteet ja muut toimenpiteet eivät herätä otsikkoja.
Nettikeskustelijat toivottavat Ruohosen-Lernerin tervetulleeksi todellisuuteen.
Puolueen työntekijä Matti Putkonen taas ilmoitti, että perussuomalaiset kantelevat Julkisen sanan neuvostoon joka kerta, kun heitä on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti mediassa.
Vastakkaisiakin kokemuksia ilmenee. Viimeksi maanantaina Tampereen yliopiston tuoreesta Media iholla -tutkimuksessa, että törky- ja vihapalaute saa poliitikot varomaan sanojaan esimerkiksi maahanmuutosta.
Päivälehden museossa esiteltyä tutkimusta kommentoinut keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi sanoi, että palautetta on tullut viime vuoden aikana entistä enemmän.
Hänen mukaansa välittömän palauteryöpyn saa perussuomalaisten kannattajilta, jos ylipäätään missään yhteydessä käsittelee perussuomalaisia, mutta varsinkin, jos sävy on edes vähän negatiivinen.
– Viesti oli se, että perussuomalaisia ei saa kritisoida, ja joskus se tyylilajikaan ei ollut paras mahdollinen.