Pääministeri Petteri Orpon hallitus sinetöi viimeisessä kehysriihessään ennätysmäisen suuret lisäleikkaukset sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin.
Samalla hallitus jatkaa heikommassa asemassa olevien ihmisten tilanteen kiristämistä. Sosiaalihuollosta leikataan, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja korotetaan ja sosiaaliturvan indeksien jäädyttämistä jatketaan, vaikka inflaatio kiihtyy.
– Kun samanaikaisesti heikennetään toimeentuloa, nostetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja sekä supistetaan matalan kynnyksen tukea, eri toimien vaikutukset kasaantuvat erityisesti pienituloisille, pitkäaikaissairaille ja paljon palveluja tarvitseville. Sote-järjestöihin kohdistuvat avustusleikkaukset osuvat samoihin ihmisiin, jyrähtää SOSTE:n pääsihteeri Vertti Kiukas.
Vakava varoitus
Jo ennen juuri päättynyttä kehysriihtä hallitus oli päättänyt leikata niin kutsuttuja STEA-avustuksia noin 140 miljoonalla eurolla. Tämän päälle se päätti nyt uusista 50 miljoonan euron leikkauksista.
– Yhteensä puhutaan siis jo massiivisista 190 miljoonan euron leikkauksista vaalikauden aikana eli STEA-avustuksista saksitaan pois peräti puolet vuoden 2024 avustustasoon nähden. Näin järisyttävät leikkaukset osuvat pahiten yhteiskunnan heikoimpiin, joita hallitus on moukaroinut monelta suunnalta, Kiukas suomii.
Hyvinvointialueiden johtajat, Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy ja Kuntaliitto totesivat kehysriihtä edeltäneissä kannanotoissaan, etteivät hyvinvointialueet tai kunnat voi korvata järjestöjen työtä ja että niiltä leikkaaminen lisää raskaampien palvelujen tarvetta.
– Kun sotejärjestöjen tuki vähenee tai loppuu kokonaan, ihmiset hakevat apua jo valmiiksi kuormittuneilta hyvinvointialueilta ja osa ihmisistä tulee todennäköisesti putoamaan kaikkien turvaverkkojen ulkopuolelle, Kiukas varoittaa.
Vaikutusarvio puuttuu
STEA-leikkaukset ovat hallituksen isoimpia yksittäisiä leikkauskohteita. Niiden vaikutuksista ei ole tehty ministeriötasoista vaikutusarviota.
– Leikkauksia tehdään sokkona, ilman käsitystä niiden todellisista vaikutuksista ihmisten arkeen. Ihmisten avuntarpeet eivät katoa, ne vain siirtyvät toisaalle. Siksi nämä päätökset ovat heikennyksiä, eivät säästöjä, Kiukas painottaa.
Sotejärjestöt auttavat esimerkiksi lapsiperheitä, nuoria, vanhuksia, kriisejä kohdanneita, yksinäisiä, pitkäaikaissairaita, vammaisia ja kaikkien heidän läheisiään. Vapaaehtoisilla on toiminnassa merkittävä rooli.
– Sotejärjestöjä vapaaehtoisineen ei nujerreta ja pidämme jatkossakin niiden puolia, joiden ääni ei muuten kuulu, vaikka joidenkin ideologinen tavoite tämä tuntuukin olevankin, Kiukas toteaa.
Kiukaksen mukaan on välttämätöntä, että hallitus tuo alkukesästä avoimesti esiin, miten leikkaukset käytännössä kohdentuvat ja millä perustein avustuksia jaetaan.
”Ei paikkaa leikkauksia”
Kompensoidakseen leikkauksia hallitus on esittänyt vuosittaista 25 miljoonan euron valtionavustusta hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille vuoteen 2030 asti.
Avustus on tarkoitettu sotejärjestötoimintaan sekä järjestöjen terveys- ja hyvinvointityön kehittämiseen, jonka painopisteet alueet saavat itse määritellä.
– Tärkeää on huolehtia, että tämä on aitoa lisärahaa, eivätkä alueet vastaavasti leikkaa omia avustuksiaan järjestöiltä, Kiukas huomauttaa.
Lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentaminen sosiaali- ja terveysjärjestöjen työhön on SOSTE:n mukaan kannatettava päätös, mutta ei paikkaa perusrahoituksen mittavia leikkauksia.
uutiskirje 
