Mikä politiikan asia on viikon tärkein ja miksi, vasemmistoliiton turkulainen kansanedustaja Johannes Yrttiaho?
– Parlamentaarinen työryhmä jätti raporttinsa, jossa puolueet esittävät nykyisten sotilasmenojen tason kaksinkertaistamista vuoteen 2029 mennessä. Sotilasmenot nostettaisiin 7,7 miljardiksi ilmoitetusta nykytasosta yli 14 miljardiin euroon parissa vuodessa. Vertailun vuoksi lasten ja nuorten perusopetuksen käytettiin Suomessa Opetushallituksen mukaan 6,2 miljardia vuonna 2024. Pelkkä sotilasmenojen korotus siis ylittäisi peruskoulujen nykyisen vuosittaisen rahoituksen.
– Vielä Julkisen talouden suunnitelmassa aiemmin keväällä hallitus linjasi 2030 mennessä tavoitteeksi ”vain” 9,2 miljardin sotilasmenojen tason. Sekin tietenkin aivan mieletön summa ja mittaluokka.
"Paperi edustaa kerrassaan harhaista käsitystä Suomen asemasta tässä maailmassa."
– Kenraalit saavat nyt kaiken, mitä kehtaavat pyytää. Vaikuttaa siltä, että poliitikoilla on melkeinpä laidasta laitaan ideat loppu, kun joka käänteessä esitetään sotilasmenojen korotuksia ja turvallisuusviranomaisten toimivaltuuksien lisäämistä.
Miten vasemmistoliitto on toiminut sen suhteen?
– Vain vasemmistoliitto jätti eriävän mielipiteen parlamentaarisen työryhmän raporttiin. Vasemmistoliitto ei ole sitoutunut Naton puolustusmenotavoitteeseen eli 3,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Nyt esitetyt summat ylittäisivät Nato-tavoitteenkin tason.
– Useampi taho on tuoreeltaan kyseenalaistanut kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopran vetämän ryhmän esitykset ja pitänyt niitä käytännössä epärealistisina. Näin muiden muassa valtiovarainministeriön kansliapäällikkö.
– Myös sotilasmenotavoitteet hyväksyneiden puolueiden kärkihahmot ovat alkaneet irrottautua itse esittämistään tavoitteista ennen kuin muste on ehtinyt kuivua, näin ainakin SDP:n Antti Lindtman ja myös Kopra itse, jonka mukaan paperi edustaa ehkä sittenkin lähinnä ”yhteistä ymmärrystä tarpeista” eikä tavoitetta. Parlamentaarisen työn ideana näyttääkin olleen lisätä sotilasmenojen kasvulle suotuista yhteishenkeä poliitikkojen keskuudessa.
– Työryhmän raportissa esitellään jopa mahdollisen sodan kustannuksia. Tarkoituksena on paitsi pelotella, ilmeisesti saada näyttämään esitetyt varustelumenot sodan hintaa vasten pienemmiltä. Ymmärtämättä jää, että juuri asevarustelun kasvattamisella ja sodanuhkalla pelottelemalla, Suomen militarisoinnilla, tehdään sodan kauhuista koko ajan mahdollisempia. Paperi edustaa myös näiltä osin kerrassaan harhaista käsitystä Suomen asemasta tässä maailmassa.
Miten se on näkynyt omassa työssäsi?
– Olen vuosien ajan peräänkuuluttanut sotilasmenojen selvää maltillistamista, puhunut eduskunnassa ja tehnyt muun muassa tätä koskevia budjettialoitteita ja eriäviä mielipiteitä valiokunnissa. On tietenkin mukava huomata, että oma puolue on nyt palaamassa tälle vasemmiston pitkälle linjalle.
– Sotilasmenojen nousuvauhti alkoi kiihtyä jo ennen Nato-jäsenyyttä. Marinin hallitus kaksinkertaisti kautensa puolivälissä silloiset sotilasmenot. Tämä johtui pitkälti amerikkalaisten F-35-hävittäjien hankintapäätöksestä 2021. Jo hävittäjähankinnan myötä tuplattu menotaso on ollut hyvin merkittävä nykyisen julkisen talouden alijäämän ja velkaantumisen syy.
– Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on eduskunnassa useasti myöntänyt, että ilman sotilasmenojen lisäyksiä talous olisi tasapainossa. Mutta koska talous ei ole tasapainossa, on leikattava sosiaaliturvasta ja palveluista, sanoo hallitus.
– Julkisen talouden alijäämää on käytetty perusteluna myös niin sanotulle velkajarrulle eli tulevan eduskunnan ja hallituksen käsien sitomiselle jopa 11 miljardin lisäleikkauksiin. Nämäkin leikkaukset palveluihin ja sosiaaliturvaan olisi helppo välttää edes maltillistamalla sotilasmenoja.
– Nyt on kuitenkin päätetty valita todella tuhoisa linja. Kokoomuslaisen ideologian sokaisemaksi on joutunut tässä asiassa lähes koko poliittinen kenttä. Vilkaisu historiaan riittäisi havahduttamaan siihen tosiasiaan, että Suomea ei ole koskaan turvattu asevarustelulla, sotilasliitoilla saati sotilaallisella uholla, vaan diplomatialla. Sellaista arsenaalia ei olekaan, jolla suurvalta peitottaisiin. Niin sanottu pelote saa aina vastapelotteen.
– Nykyisen linjan vaikutus on Suomen turvallisuuden tosiasiallisen heikentymisen lisäksi se, että asevarustelun niellessä verovarat ja vastakkainasettelun tukkiessa kauppapolitiikan mikään ei kehity, vaan Suomi taantuu pysyvästi.
– Suuntaa olisi muutettava viimeistään seuraavien vaalien jälkeen. Olisiko historian aallonpohja jo saavutettu?
Mikä asia on jäänyt tiedotusvälineiltä huomaamatta?
– Hallitus edisti tälläkin viikolla yhtiöiden etuja ensinnäkin hankintalain uudistuksella ja toiseksi yritysten vastuullisuusraportointia heikentämällä.
– Hankintalain muutoksella hallitus pyrkii hajottamaan kuntien ja hyvinvointialueiden palveluiden järjestämistä ja ajamaan niitä markkinoille, siis yksityistämään palveluita. Julkisten hankintojen arvo on jopa 38 miljardia euroa ja lakimuutoksella hallitus tavoittelee yksityisille yhtiöille vielä lisää bisnesmahdollisuuksia.
– Seurauksena on arvioiden mukaan valtava julkisen talouden kustannusten kasvu. Uusia kustannuksia kunnille ja hyvinvointialueille koituu ainakin 600 miljoonaa, joidenkin arvioiden mukaan useita miljardeja euroja. Yksityistäminen ja lisäkustannukset merkitsevät muun muassa henkilöstövähennyksiä sekä työntekijöiden työehtojen ja palveluiden laadun heikkenemistä.
– Jos hankintalakia haluttaisiin todella uudistaa, tulisi säätää tehokkaat välineet työehtojen edistämiseksi tarjouskilpailuissa ja sopimuksissa sekä työehtojen valvonnan parantaminen mm. rikkomuksiin syyllistyneen tarjoajan ulossulkemiseksi ja alihankinnan ja vuokratyön aiheuttaman työperäisen hyväksikäytön kitkemiseksi julkisista hankinnoista. Muun muassa tällaisia parannuksia vasemmistoliitto esitti ja ajoi lain käsittelyn yhteydessä.
– Yritysten vastuullisuusraportointia hallitus kevensi radikaalisti vähentämällä raportointivelvollisten yritysten määrän 1300:sta vain 130:en. EU-direktiivi olisi sallinut nykylain tason jatkamisen, mutta hallitus päätti toisin. Se halusi poistaa valtavalta joukolta yrityksiä velvoitteen seurata ja raportoida niiden liiketoiminnan ympäristö- ja ilmastovaikutuksia ja siten kehittää toimintaansa vastuullisempaan suuntaan.
Mikä on tämän viikon kulttuurielämyksesi?
– Alkukesän lukemisina on ollut Kari Sallamaan Kosmoksen leikkaaja (Atrain & Nord 2025). Se luotaa suomalaisen vasemmistointellektuelli Raoul Palmgrenin ajattelua ja elämää.
– Palmgrenin ehkä kuuluisin teos on pamfletti Suuri linja (1948). Toisinajattelijansa vankilaan pannut ja Natsi-Saksan rinnalla Neuvostoliittoa vastaan sotinut Suomi oli toisen maailmansodan myötä historiansa aallonpohjassa. Mistä Suomi on tulossa ja minne se on menossa? Mikä on Suomen idea?
– Palmgrenin vastaus sotapolitiikan katastrofin jälkeen oli hahmotella kansan edut etusijalle asettava demokraattinen ja rauhantahtoinen Suomi. Palmgrenin ”marxilaisille aivoille” olisi taas käyttöä.
Kansan Uutiset julkaisee juttusarjaa, jossa vasemmistoliiton kansanedustajat vuorotellen kertovat politiikan viikosta.
lehti 