Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL tulee Veli-Matti Kuntosen mukaan jatkamaan edunvalvontatyössään ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessaan rohkeana järjestönä. Se pitää työnsä ohjenuorana jatkossakin pyrkimystä tasa-arvoiseen ja oikeudenmukaiseen yhteiskuntaan.
SEL:n Hämeenlinnassa alkaneen edustajakokouksen ensimmäisen päivän ohjelmassa oli menneen viisivuotiskauden tarkastelun jälkeen suuntaviivojen asettaminen tulevalle toiminnalle. Kokouksessa edustajat päättävät liiton toiminnan ja talouden suuntaviivat vuosille 2012 – 2017 ja valitsevat liiton hallinnon: liittovaltuuston, liittohallituksen ja liittopuheenjohtajan. .
Henkilövalinnat ovat vuorossa lauantaina. Kuntonen on SEL:n vaalit voittaneen Elintarviketyöläisten vaaliliiton ehdokas jatkamaan liiton puheenjohtajana.
Kokouksen 97 edustajasta 60 edustaa puoluepoliittisesti sitoutumatonta Elintarviketyöläisten vaaliliittoa ja 37 elintarvikedemareiden ja sitoutumattomien Uudistava vaihtoehto -vaaliliittoa. Ensin mainittu, vasemmistojohtoinen oli kasvattanut kannatustaan edellisestä edustajakokousvaalista 56 prosentista 60:een.
SEL on uskottava
Kuntonen kuvasi liiton toiminnan painopisteeksi edunvalvontatyön ja elinkeinopoliittisen vaikuttamisen ohella työehtosopimusten toteutumisen valvomisen. Tässä työssä onnistuminen edellyttää sitä, että alan työntekijät ovat hyvin järjestäytyneitä.
Kuntonen painotti uskottavuutta edellytyksenä ammattiliittotoiminnan kautta vaikuttamisessa.
– SEL on toiminnallaan osoittanut olevansa uskottava ammattiliitto. Ja uskon edustajiston kokouksen myös vahvistavan tätä piirrettä. Kokouksemme on tunnetusti keskusteleva ja rakentava.
Luottavaisin mielin tulevaisuuteen
Elintarviketeollisuuden uhkakuvista puhutaan. SEL:n puheenjohtaja puhuu sen sijaan alasta tulevaisuuden alana – vaikka tiedostaakin esimerkiksi lihatuotantoalalla ajankohtaisen tuotannon alenevan kierteen.
Kuntonen katsoo, ettei ole yksin suhtautuessaan alan tulevaisuuteen luottavaisesti.
– Yhteiskunnallisessa keskustelussa ruoasta on alkanut viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana selkeästi vahvistua käsitys siitä, että tämä ala tulee olemaan tulevaisuuden ala.
Voimakkaan, Suomessakin tapahtuneen keskittämiskehityksen ohella on nähty, että alalle syntyy pienempää, paikallista yritystoimintaa. Tätä kautta lähempänä tuotetulle ruoalle on myös olemassa kysyntää. Tämän vuoksi voi myös sanoa, että elintarvikeala on tulevaisuudessakin ala, joka tarjoaa teollisia työpaikkoja Suomessa.
Suomessa on edelleen useita paikkakuntia, joilla elintarvikealan yksikköjen työpaikoilla on asukkaiden hyvinvoinnin kannalta tärkeä merkitys, muistuttaa Kuntonen
Kuntiin lähiruokaohjelma
Elinkeinopoliittinen vaikuttaminen kuuluu tietenkin myös elintarviketyöläisille. SEL:n puheenjohtaja muistutti ensi syksyn kunnallisvaalien tärkeydestä tämän ammattikunnankin kannalta.
– Kunnat ovat Suomessa merkittävin ruokapalvelujen järjestäjä. Julkiset suurkeittiöt tarjoavat vuosittain yhteensä yli 450 miljoonaa ruoka-annosta. Kunnat ovat tärkeässä asemassa kotimaisen ruokakulttuurin vaalijana.
Elintarviketyöläiset haluavat Kuntosen mukaan nostaa kunnallisvaaleissa keskusteluun kunnallisen ruokatuotannon aseman ja sen tarjoamien työpaikkojen merkityksen.
Jos kuntapäättäjät vain haluavat, olisi kotimaista lähiruokaa mahdollista suosia julkisissa ruokapalveluissa niin, että julkisten hankintojen laatukriteerinä käytetään muun ohella tuoreutta ja lyhyttä kuljetusmatkaa.
Tällä hetkellä valitettavan moni kunta ostaa ulkomaista ruokaa julkisiin keittiöihinsä. Tämä johtuu siitä, että hinta on määräävä tekijä, jonka perusteella hankintapäätökset tehdään.
– Jokainen voi miettiä, millaisissa oloissa ja työehdoilla sellainen ulkomailta Suomeen kuljetettu ruoka on tehty, joka on hinnaltaan halvempi kuin lähellä kotimaassa tehty ruoka, Kuntonen totesi.
– Jokaiseen kuntaan tarvitaan lähiruokaohjelma ja lähiruoan suosiminen tulee ottaa kuntien ohjelmaan, katsoi Kuntonen.
Lähiruoan suosiminen tarkoittaa työpaikkoja ja verotuloja. Tämän tulee kiinnostaa jokaista kuntaa.
Työnantajan hyökkäykset yllättivät
Kuntonen muistuttaa miten työnantajapuolella on pidetty työmarkkinasopimista ja sopimuksista kiinni pitämisen kulttuuria. Kehitys näyttää kuitenkin tänään kulkevan eri suuntaan.
Merkiksi väärästä suunnasta Kuntonen näkee tien. jolle Finnair kuluvalla viikolla lähti pakottaessaan IAU:n ja Ammattiliitto Pro:n jäsenet käräjäoikeustuomiolla lopettamaan lakkonsa ja palaamaan töihin.
– Tämähän tarkoittaa työntekijöiden perusoikeuksiin kuuluvan työtaisteluoikeuden rikkomista. Siitä ei ole tuloksena muuta kuin entistä tulehtuneemmat neuvottelusuhteet.
Kuntonen sanoo myös lähinnä äimistyneensä tiedoista, joita on kiirinyt työnantajapuolen käyttäytymisestä Kansainvälisessä työjärjestössä.ILO:ssa. Työnantajarintama lähti siellä yllättävään hyökkäykseen lakko-oikeutta vastaan.
lehti 