Yksi viranomainen ei tiedä, mitä toimia toinen on kohdistanut samaan perheeseen. Viranomaistoiminnan hajanaisuus on suurin este perheiden avun saannille, todetaan perhe ja lastensurmien taustoista tehdyssä selvityksessä. Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä käsitteli selvitystä tiistaina.
Ministeriryhmä käynnisti selvityksen tämän vuoden tammikuussa. Selvityksessä ovat mukana kaikki poliisin kirjaamat alle 15-vuotiaisiin lapsiin kohdistuneet surmat vuodesta 2003 tammikuun 2012 loppuun, joissa tekijänä on ollut lapsen vanhempi. Surmia oli kaikkiaan 35 ja surmissa kuoli yhteensä 55 ihmistä, joista seitsemän oli puolisoita ja 48 surmaajan lapsia.
Selvityksessä todetaan muun muassa, että viranomaisten välinen yhteistyö ei ole riittävää, tieto viranomaisten välillä ei kulje eivätkä eri viranomaiset ole tietoisia toimenpiteistä, joita he kohdistavat samaan perheeseen. Selvityksen perusteella suuri este perheiden avun saannille on ollut juuri viranomaistoiminnan hajanaisuus ja tiedon puute perheen tilanteesta kokonaisuudessaan mukaan lukien perheen saama tuki.
Selvityksen perusteella surmia yhdistäviä taustatekijöitä olivat parisuhteen ongelmat, erotilanteeseen liittyvä kriisi ja vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelmat.
Ministeriryhmä käsitteli perhesurmaselvityksen pohjalta valmisteltuja toimenpide-ehdotuksia, joilla perhe- ja lastensurmia voitaisiin ehkäistä entistä paremmin. Jatkovalmistelua ministeriryhmä käsittelee ensi viikolla.
uutiskirje 
