Kansalaisia kuunnellessa toreilla ja turuilla saa helposti käsityksen, että tulevat eurovaalit eivät jaksa kiinnostaa; on niin paljon muitakin huolen aiheita kuin Euroopan asiat. Kyseessä ovat kuitenkin mitä tärkeimmät vaalit – siitähän jo kertoo sekin että peruskriittisimmät ehdokkaat ovat kääntäneet takkia mitä sukkelammin.
Ei ole yhdentekevää kuka ja ketkä Euroopan unionia johtavat. Unionin politiikkaa on ohjannut suurten yritysten ja suuren rahan etu: se kapitalistinen politiikka, joka on nyt ajanut karille maailmanlaajuisestikin. Tästä voi kertoa oman mielipiteensä äänestämällä.
Euroopan unionille ei ole ollut ensisijaista tavallisten ihmisten ja perheiden hyvinvointi. EU ei saa kunniaa ja mainetta työntekijöiden oikeuksien puolustajana. Kun vastakkain ovat olleet työntekijät ja yritykset, ovat työntekijät jääneet aina toiseksi. Tästäkin olisi hyvä kertoa, ollaanko samaa mieltä.
Euroopan unionin ei tarvitse asettaa ylärajaa ihmisten tai luonnon hyvinvoinnin parantamiselle. EU:lla olisi valta määrätä Euroopan-laajuisia minimitasoja verotukselle, palkoille ja työehdoille sekä ympäristönsuojelulle. Vaikeaa on ollut. Mitä jos kertoisimme tästäkin oman käsityksemme.
Kesäkuun seitsemäntenä on aika kertoa mielipide. Punainen viiva Euroopalle.
lehti 