Vasemmistoliitto jäi tavoitteestaan saada listoilleen 4 000 kuntavaaliehdokasta. Puoluetoimiston kokoamien tietojen mukaan lokakuun vaaleissa on tarjolla reilu 3400 ehdokasta.
– Muutaman kunnan tiedot vielä puuttuvat, mutta kokonaismäärä tulee olemaan reilu 3 400. Neljä vuotta sitten meillä oli 4 100 ehdokasta, mutta kun liitokset ovat vähentäneet kuntien määrää, asetimme tavoitteeksi 4 000 ehdokasta.
Vaikka ehdokasmäärä jäikin alle tavoitteen, peli ei Puhakan mukaan suinkaan ole vielä menetetty.
”Kampanjalla tulos tehdään”
– Vaalityön aktiivisuus ratkaisee. Vaalityöllä on ilman muuta mahdollisuus saada jopa viimekertaista parempikin tulos. Kampanjalla se tulos tehdään. Ehdokkaiden määrä ei ole ratkaisevin asia.
Neljä vuotta sitten pidetyissä kuntavaaleissa Vasemmistoliiton kannatus oli 8,8 prosenttia. Valtakunnalliset mielipidemittaukset antavat Puhakan mukaan hyvän pohjan lähteä tekemään vaalityötä.
– Aikaisempaa enemmän on nyt tullut ehdokkaita aivan oma-aloitteisesti. Uskon, että aktiivisuus tehdä kampanjaa tulee olemaan korkealla.
Suuret kaupungit ratkaisevat
– Meillä on hyvät lähtökohdat varmistaa Vasemmistoliiton asema valtakunnallisena kuntapuolueena, varsinkin kun suurimmissa kaupungeissa saimme kokoon täydet listat. Valtakunnallinen kannatushan lepää hyvin pitkälle suurten kaupunkien menestyksen varassa.
Iloisena asiana Puhakka pitää sitä, että puolue on saanut ehdokkaita useisiin sellaisiin kuntiin, joissa ei viime vaaleissa ollut ainuttakaan ehdokasta. Tällaisia kuntia ovat muun muassa Siuntio ja Lapinjärvi Uudellamaalla, Liperi Pohjois-Karjalassa, Savonrata ja Hirvensalmi Etelä-Savossa ja Taivalkoski Pohjois-Pohjanmaalla.
Toisensuuntaisestakin kehityksestä on puoluetoimistoon kantautunut tietoa. Esimerkiksi keskisuomalaiskunnissa Viitasaarella ja Joutsassa ei syksyn vaaleissa voi lainkaan äänestää vasemmiston ehdokkaita.