Suomi on kuulunut melkein koko vuonna 1995 alkaneen jäsenyytensä ajan Euroopan unionin nettomaksajien joukkoon. Poikkeuksen tekivät vuodet 1996, 1997 ja 2000.
Komission torstaina julkistamien tietojen mukaan vuonna 2011 Suomen suhteellinen maksuosuus EU-budjettiin oli 1,75 prosenttia, ja Suomeen palautuneen EU-rahoituksen suhteellinen osuus oli 1,10 prosenttia EU-budjetista. Suomen nettomaksu Euroopan unionille oli siten 652 miljoonaa euroa eli 123 euroa asukasta kohden.
Suhteessa bruttokansantuloon suurimmat nettomaksajat vuonna 2011 olivat Italia (-0,38 prosenttia) ja Alankomaat (-0,36 prosenttia). Saksan, Suomen ja Tanskan nettomaksuosuus oli -0,34 prosenttia. Ruotsin nettomaksuosuus vuonna 2011 oli -0,33 prosenttia.
Suurimmat nettosaajat olivat Unkari (4,67 prosenttia), Liettua (4,63 prosenttia) ja Latvia (4,62 prosenttia).
Valtiovarainministeriön mukaan jäsenvaltioiden nettoasemat heijastavat jäsenvaltioiden välisiä varallisuuseroja. EU-jäsenyydestä koituvat hyödyt Suomelle ovat nettoasemaa laaja-alaisempia muun muassa sisämarkkinoiden ja liikkuvuuden ansiosta. EU-budjetista rahoitettavien hankkeiden valinnassa painotetaan erityisesti hankkeita, joilla on Euroopan laajuisia vaikutuksia, ministeriö perustelee.
”Poliittisesti sopiva luku”
Entinen europarlamentaarikko Esko Seppänen ennakoi jo syyskuun alussa, että komissio julkistaa poliittisesti sopivat luvut kuun lopussa.
Seppäsen itsensä mukaan vuonna 2011 saavutettiin uusi Suomen ennätys EU:lle maksetussa nettojäsenmaksussa. Se oli 803 miljoonaa euroa. Edellinen ennätys oli 50 miljoonaa vähemmän vuonna 2009.
Komission luvut ovat Seppäsen mukaan pienemmät siksi, että niistä on kaikkien maiden osalta jätetty pois EU:n hallintokulut sekä tietyt kulut kanssakäymisestä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.
”Sillä tavalla kaikkien maiden EU:n nettojäsenmaksut näyttävät pienemmiltä. Niin tehdään, kun kaikissa maksajamaissa kansalaismielipide on kielteinen suurille nettomaksuille”, hän kirjoitti blogissaan.
Kaikkiaan Suomi on Seppäsen mukaan maksanut muiden maiden puolesta EU:lle 2,4 miljardia euroa. Valtaosa summasta, 1,7 miljardia, johtuu Britannian 1980-luvulla saamasta alennuksesta jäsenmaksuunsa, jonka neuvotteli rautarouva Margaret Thatcher.
Lisäksi Saksa, Hollanti, Itävalta ja Ruotsi saivat 75 prosentin alennuksen Englannin jäsenmaksuhelpotuksesta vuonna 1999. Suomi otti vastattavakseen osan niiden maksuista.
lehti 