Kauppalaiva m/v Estelle joutui odotetusti Israelin kaappaamaksi kansainvälisellä merialueella lauantaina. Estelle oli toimittamassa Israelin laittomasti saartamaan Gazaan humanitaarisena apuna muun muassa sementtiä, noin 600 jalkapalloa, soittimia, pyörätuoleja ja lastenkirjoja. Laivan mukana kulki kolmisenkymmentä ihmistä, joista kaksi suomalaista ja 11 ruotsalaista. Mukana oli lisäksi muiden muassa viisi kansanedustajaa viidestä eri maasta.
Laivan kapteeni Mika Jämiä ja puosu Wellu Koivisto olivat maanantaiaamuna edelleen Israelissa. Suomen ulkoministeriöllä ei ole tietoa, aikooko kaksikko valittaa viikonvaihteessa tapahtuneesta kiinniotostaan. Myös Estelle-aluksen kohtalo on epäselvä.
Suomen konsuli tapasi Jämiän ja Koiviston sunnuntaina.
Estelle lipui lauantaina runsaan 50 kilometrin päässä Gazasta ennen Israelin puuttumista sen kulkuun. Alukselta kerrottiin STT:lle, että sitä piirittää 20–30 venettä ja helikopteri. Ship to Gaza -organisaation tiedottajan Mikael Löfgrenin mukaan kommandopipoiset ja aseistautuneet joukot aikoivat tuolloin pakottaa laivaa kääntymään takaisin. Tämä ei toteutunut, vaan Israelin puolustusvoimat kaappasi Estellen ja ohjasi sen Etelä-Israelissa sijaitsevaan Ashdodin satamaan.
Avustuslaiva takavarikoitiin, miehistö ja matkustajat pidätettiin. Heitä myös syytetään laittomasta maahantulosta, vaikka heidät tosiasiassa vasten tahtoaan pakotettiin Israelin rajojen sisäpuolelle. Suurin osa Estellen mukana matkanneista on jo käännytetty maasta.
Etälamauttimia vai ei?
Estellellä matkanneiden mukaan Israelin puolustusvoimat oli käyttänyt heihin etälamauttimia. Suomalaisiin lamauttimia ei oltu kohdistettu. Israel on kiistänyt väitteen ja kertonut operaation toteutetun ilman väkivaltaa.
Verenvuodatukselta vältyttiin tällä kertaa – toisin kuin vuonna 2010, jolloin yhdeksän turkkilaista aktivistia kuoli Israelin joukkojen rynnäkössä Mavi Marmara -laivalle. Tällöin ihmishenkiä vaatinutta välikohtausta tutkinut ja YK:n ihmisoikeusneuvostolle raportoinut komissio piti Gazan saartoa kansainvälisen oikeuden vastaisena.
Suomi väistelee vastuuta
Laiva matkasi Suomen lipun alla, joten Suomi on tahtomattomattaan joutunut kaappauksen keskiöön. Vasta tunti Israelin operaation alettua ryhtyi Suomen ulkoministeriön Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan yksikön päällikkö Helena Tuuri laatimaan Suomen kantaa kaappaukseen, ministeriön lehdistöpäivystyksestä kerrottiin ja todettiin, että tiedotetta saadaan odottaa iltaan asti.
Tiedotetta ei lupauksesta huolimatta ulkoministeriöltä ilmaantunut. Ainoa kannanotto nähtiin viime viikon lauantaina ulkoministeri Erkki Tuomiojan blogissa:
”Olemme tarkkaan tutkineet tähän liittyvät oikeudelliset kysymykset ja todenneet, ettei Suomella ns. lippuvaltiona ole ollut sen enempää velvollisuutta, mahdollisuutta kuin syytäkään toimia toisin”, Tuomioja kirjoitti.
”Ulkoministeriö hyväksyy rikoksen”
Estellen puosun Wellu Koiviston mukaan ulkoministeriö varoitti miehistöä viime perjantaina siitä, että laiva aiotaan pysäyttää kansainvälisillä merialueilla.
– Se on rikos merilakien mukaan ja Suomen ulkoministeriö hyväksyy sen mukisematta. Ulkoministeriön väki tuntuu olevan Israelin juoksupoikia, joille laki ja ihmisoikeudet ei merkitse mitään. Meillä on täysi oikeus yrittää murtaa laiton saarto ja saada viedä humanitaarinen lastimme perille, Koivisto huomautti yhteisöpalvelu Facebookin välityksellä.
Estelle on ruotsalaisomistuksessa ja matkaa organisoineen Ship to Gaza -järjestön kotimaa on Ruotsi. Maan ulkoministeriö otti Suomea huomattavasti selkeämmän ja tuomitsevamman kannan kaappaukseen:
”Ruotsin hallitus ja EU pitävät kiinni kannastaan, jonka mukaan Gazan humanitaarinen tilanne on vakava, ja rajanylityspaikat on avattava. Tämä on myös Ship to Gazan linja. Koska mielestämme saarto on murrettava, vaikuttaa kohtuulliselta, että laivan matka olisi saanut jatkua”, lehdistöpäällikkö Anders Jörle kommentoi Aftonbladetille.
EU ei valvo Välimerellä
Kolmisen vuotta Gazan naapurissa Afrikan sarven merialueella on toiminut EU Navfor, Euroopan Unionin ensimmäinen merillä toimiva kriisinhallintaoperaatio. Sen tarkoitus on ollut suojella merirosvojen pääkohteisiin kuuluneita Maailman elintarvikejärjestön WFP:n avustusruokakuljetuksia Somaliaan. Vaikka EU on tuominnut Gazan saarron poliittisesti ja EU on myös vaatinut sen purkamista, ei se ole katsonut tarpeelliseksi luoda Gazan lähivesille EU Navforin kaltaista operaatiota Gazan humanitäärisen kriisin ratkaisemiseksi ja avustuskuljetusten turvaamiseksi.
Huomionarvoista on, ettei Israel ole allekirjoittanut YK:n Merioikeusyleissopimusta. Siinä määritellään muun muassa kansainvälisen merialueen rajat suhteessa aluemereen, joka kuuluu valtion hallintaan. Kaappaus kuitenkin tapahtui yksiselitteisesti kansainvälisellä merialueella ja on näin yleissopimuksen vastainen.
Erkki Tuomioja ilmaisee blogikirjoituksessaan EU:n saarron tuomitsevan kannan Suomenkin linjana vain mutkan kautta, eikä puutu lainkaan siihen, että kaappaus tapahtui kansainvälisellä merialueella:
”Israelin oltua Suomeen yhteydessä olemme välittäneet alukselle varoituksen, että Israel ei aio sallia aluksen purjehtimista Gazaan ja tulee tarvittaessa voimatoimin varmistamaan tämän. — Tämä [Estellen matkan] tarkoitus ei suinkaan ole ristiriidassa Suomen näkemysten kanssa, on yhtä selvää ettemme voi suositella kenellekään osallistumista sellaiseen hankkeeseen, joka voi saattaa heidät jopa hengenvaarallisiin tilanteisiin.”
Estellen matka jo sinällään voitto
– Kenellekään Estellellä olleelle tuskin tuli yllätyksenä se, että Israel ei päästä laivaa Gazan satamiin. Gazahan on tällä hetkellä ”maailman suurin avovankila”, jonka rajoja Israel kontrolloi äärimmäisen tarkasti ja erityisen tarkasti merelle päin, muistuttaa Lähi-idän asiantuntija, dosentti Pertti Multanen Helsingin yliopistosta.
Multasen mukaan media on nykymaailmassa sen verran väkevä väline, että huomion kiinnittäminen Gazan tilanteeseen tälläkin tavalla on jo sinänsä arvokasta. Estelle-episodia hän pitää pisarana siinä meressä, joka kasvattaa maailman yleistä mielipidettä vaatimaan Gazan saarron purkamista.
– Ei Gazan saarto ikuisesti voi jatkua, tämän tietää varmasti Israelkin, mutta pitää tällä hetkellä epätoivoisen tiukasti kiinni tulkinnastaan, joka ”antaa” sille oikeuden nykyaikaiseen merirosvoukseen kansainvälisillä merialueilla.
YK:n mahdollisuuksia vaikuttaa tilanteeseen Multasen pitää hyvin rajallisina.
– Yleiskokous voi sanallisesti tuomita niin Gazan saarron kuin Estellen matkan estämisen, mutta tässä on taas muistettava, että niin kauan kuin USA antaa varauksettoman tukensa Israelin politiikalle se tekee kaikkensa YK:kin käytävillä estääkseen jopa keskustelun tästä tapauksesta. YK:n tulisi mielestäni lähettää yleiskokouksesta vähintäänkin viesti, jossa vaadittaisiin välitöntä Gazan saarron purkamista.
Suomen roolia Multanen pitää luvattoman ponnettomana. Hän hämmästelee, ettei diplomatiankaan keinoin esitetä minkäänlaista protestia tapahtuneesta tai vaadita Israelilta selvitystä tapahtumista, vaan annetaan käytännössä Israelille vapaat kädet jatkaa Gazan siviiliväestön aseman kurjistamista.
– Tämä on minun tulkintani mukaan käytännössä hidastettua sodankäyntiä väestön vastarinnan kukistamiseksi. Sinänsä ihan strategisten sodankäynnin oppien mukaista toimintaa.
Israelin pääministeri Benjamin Netanjahun väitettä, ettei Gazassa ole käynnissä humanitaarista kriisiä, Multanen ei allekirjoita.
– Gazassa on epäilemättä inhimillinen katastrofitilanne. Israelin saarto ja vientirajoituksethan estävät ja ovat estäneet muun muassa niiden sairaaloiden, koulujen ja monien muiden kohteiden korjaamisen, jotka Israel pommitti edellisessä Gazan sodassa.
Tilanne kurittaa ja kurjistaa hänen mukaansa koko ajan siviiliväestöä monella tavalla, esimerkiksi peruselintarvikkeiden hintojen nopean nousun, talouselämän kurjistumisen, käsiin räjähtäneen työttömyyden, terveydenhoidon tilanteen ongelmien ja matkustusrajoitusten vuoksi.
– Tärkein asia Gazan väestön kannalta olisi sekä saarron että poliittisten Hamasiin kohdistuvien boikottitoimenpiteiden purkaminen. Ilman näitä toimenpiteitä Gazan siviiliväestön tragedia jatkuu, Multanen painottaa.
uutiskirje 
