SAK saa urheilijat jäsenikseen

Suomen Huippu-urheilijoiden Unioni SHU on kattojärjestö, jonka jäseninä on tällä hetkellä jalkapalloilijoiden, jääkiekkoilijoiden, koripalloilijoiden ja pesäpalloilijoiden pelaajayhdistykset sekä yksilöurheilijoiden yhteenliittymä Urheilijayhdistys. Oman pelaajayhdistyksensä kuluvan vuoden alkupuolella perustaneiden lentopalloilijoiden odotetaan piankin liittyvän SHU:iin.

SHU:n puheenjohtaja Jarmo Saarela kuvaa SAK:öön liittymistä pitkäaikaisen, jopa vuosikymmenen kestäneen prosessin päätösvaiheeksi.

Tähän asti osalla pelaajayhdistyksistä on ollut SAK:n kanssa yhteistyösopimus, ja puheenjohtaja Lauri Lyly näkeekin huippu-urheilijoiden liittymisen SAK:n jäseneksi luonnollisena jatkeena jo pitkään jatkuneelle yhteistyölle.

– Meillä on jo ennestään jäseninä kulttuuripuolelta teatteri- ja mediatyöntekijät sekä ammattimuusikot, muistutti Lyly torstain tiedotustilaisuudessa.

Hänen mukaansa yhdessä nyt mukaan tulevien urheilijoiden kanssa nuo ammattialat muodostavat kokonaisuuden, jonka edunvalvonnassa korostuvat muun muassa sosiaaliturvaan, itsensä työllistämiseen ja määräaikaisiin työsopimuksiin liittyvät tarpeet.

Turvaa välimaastoon

Lyly sanoi SAK:n pitävän urheilijoiden liittymistä luottamuksen osoituksena edunvalvontatyölleen ja vakuutti SAK:n haluavan antaa oman panoksensa urheilijoiden aseman parantamiseen työelämässä.

Reiluus on urheilussa tärkeää, muistutti Lyly ja katsoi uuden yhteistyön siksikin istuvan hyvin SAK:laiseen arvomaailmaan.

Saarela totesi SAK:n jäsenyyden synnyttävän uudenlaisen selkänojan huippu-urheilijoiden edunvalvontaan, kun se tuo merkittävää osaamista SHU:n keskeiseen toimintaan, urheilijoiden sosiaali- ja vakuutusturvaan vaikuttamiseen

Urheilijoiden edunvalvontatyön Lauri Lyly katsoo lähtevän siitä, että urheilijan pitää urheilu-uran aikana varautua myös uran jälkeiseen elämään.

– Haaste on iso. Se tarkoittaa erilaisten sosiaalisen turvan elementtien rakentamista. Suomalainen sosiaaliturva on rakennettu työsuhteen tai yrittäjyyden varaan, ja urheilijat ovat välimaastossa, jossa ollaan eräänlaisessa toimeksiantosopimuksen tyyppisessä tilanteessa ja liikkumatilaa on vähän.

Työehtosopimus – ehkä tulevaisuudessa

Jääkiekkoilijoiden pelaajayhdistyksen toiminnanjohtajana myös työskentelevä Saarela kuvasi sopimustilannetta lajissaan. Työehtosopimusta ei lajissa tehdä, vaan yleissopimus. Siinä määritellään työsuhteeseen liittyvät, kaikkia tietyn tason pelaajia koskevat vähimmäisehdot, mutta palkkoja ei käsitellä.

– Palkkaneuvottelut on jätetty markkinoiden ratkaistavaksi, sanoi Saarela.

Jääkiekossa ja muissakin lajeissa urheilija-agentit neuvottelevat urheilijan taloudelliset ehdot.

– Tarkoitus ei todellakaan ole se, että SAK ryhtyisi neuvottelemaan pelaajien lakoista, vahvisti jääkiekkoilijoiden puheenjohtaja Sinuhe Wallinheimo.

Hän näki tulevaisuudessa mahdolliseksi siirtymisen työehtosopimukseen, jossa ei tosin palkoista sovittaisi. Se voisi hänestä olla askel, joka antaisi leveämmät hartiat turvaverkon rakentamiseen.

Virallinen status puuttuu

Kilpapurjehtijan uransa Lontoon olympialaisiin lopettaneen Sari Multalan mielestä sosiaaliturva-asioita on mahdollista pohtia vasta sitten, kun urheilijan ammatin status on selvitetty.

– Vaikka urheilija on ammattilainen, ei hänellä ole mitään virallista statusta yhteiskunnassa, kuvasi Multala.

Urheilija-agentti Harri Halme konkretisoi Multalan tarkoittamaa sanomalla, että ammattimaisesti urheileva yksilöurheilija ei tiedä erilaisia yhteiskunnallisia lomakkeita täyttäessään, mitä hän vastaa, kun kysytään ammattia.

– Ei niissä lomakkeissa ole kohtaa moukarinheittäjä.