KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Ruotsi nuijii nyt naapuriaan

Tuotannon vähentäminen ja työntekijöiden lomauttaminen koskee Stora Enson kaikkia tuotantolaitoksia Suomessa.

Tuotannon vähentäminen ja työntekijöiden lomauttaminen koskee Stora Enson kaikkia tuotantolaitoksia Suomessa.

Kansantaloustieteilijä Pekka Sauramon mukaan Ruotsi pyrkii devalvoituneen valuuttansa avulla siirtämään työttömyysongelmaansa Suomeen. Hän arvioi, että maat, joilla on oma valuutta, selviävät talouskriisistä todennäköisesti euroaluetta nopeammin.

ELIAS KROHN
22.5.2009 12.42
Fediverse-instanssi:

Heikko kruunu vie työpaikkoja Suomesta Ruotsiin

Ruotsin kruunu on kansainvälisen finanssikriisin aikana heikentynyt suhteessa euroon huomattavasti, vuoden takaisesta noin 13 prosenttia. Tämä on tuonut Ruotsin vientiteollisuudelle kilpailuetua Suomen kustannuksella.

Erityisen selvästi tämä ilmeni, kun ruotsalais-suomalainen metsäyhtiö Stora Enso ilmoitti maaliskuussa siirtävänsä sekä paperin että sahojen tuotantoaan Suomesta Ruotsiin. Ruotsin tehtailla ja sahoilla käyntiastetta nostetaan, mutta Suomessa sitä lasketaan. Monissa yksiköissä tuotanto keskeytetään kokonaan viikoiksi tai jopa kuukausiksi.

Yhtiö perusteli ratkaisujaan avoimesti Ruotsin heikolla kruunulla sekä halvemmalla puun hinnalla.

ILMOITUS
ILMOITUS
Me siirrämme niin paljon tuotantoa Ruotsiin kuin pystymme.

”Olemme erittäin iloisia, että meillä on tehtaita Ruotsissa. Heikko kruunu on näinä aikoina hyvä tyyny. Me siirrämme niin paljon tuotantoa Ruotsiin kuin pystymme”, Stora Enson toimitusjohtaja Jouko Karvinen suitsutti Dagens Industri -lehden haastattelussa.

Yhtiöllä on Suomessa 11 000 työntekijää, joista lomautetaan tämän vuoden aikana lyhemmäksi tai pitemmäksi ajaksi noin 5 000.

Epäsymmetristä
nuijimista

Tutkija Pekka Sauramo Palkansaajien tutkimuslaitoksesta uskoo Ruotsin tietoisesti harjoittavan sellaista politiikkaa, jolla halvan kruunun avulla siirretään työttömyysongelmaa naapurimaihin, erityisesti Suomeen.

– Tästä on hyvää vauhtia tulossa klassinen esimerkki siitä, mitä oppikirjoissa kutsutaan nuiji naapuria -politiikaksi, Sauramo sanoo.

”Nuijasota” on tässä tapauksessa epäsymmetrinen, koska euroalueeseen kuuluvalla Suomella ei ole nuijaa eli omaa rahapolitiikkaa käytettävissä.

Sauramo arvioi, että omasta valuutasta ja rahapolitiikasta olisi nyt hyötyä.

– Ne maat, joilla on tällä hetkellä oma valuutta, kuten Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Ruotsi, tulevat erittäin todennäköisesti pääsemään kriisistä nopeammin irti sen takia, että ne voivat käyttää nuiji naapuria -politiikkaa. On mahdollista, että euroalue kokonaisuudessaan tulee kärsimään keskimääräistä enemmän dollarin, punnan ja Ruotsin kruunun heikkouden vuoksi.

Euro kuin
kultakanta

Sauramo vertaa euroa kultakantajärjestelmään 1930-luvulla.

– Silloin asetelma ei ollut samanlainen kuin nyt, mutta ne maat, jotka luopuivat kultakantajärjestelmästä, pääsivät irrottautumaan 30-luvun lamasta nopeammin kuin ne jotka pitäytyivät kultakannassa.

Silloin Suomi ja Ruotsi luopuivat kultakannasta Ison-Britannian vanavedessä, kun taas Saksa ja Ranska pitivät siitä kiinni. Tällä kertaa Suomi on toisessa seurassa kuin silloin.

Mikä sitten estää Euroopan Keskuspankkia harjoittamasta samanlaista rahapolitiikkaa kuin kilpailevilla valuutta-alueilla, jolloin eurokin devalvoituisi tähänastista enemmän?

– Periaatteessa Euroopassa voitaisiin toimia samaan tapaan kuin Yhdysvalloissa, mutta tuntuu siltä, että institutionaaliset puitteet ja EKP:n halu vetää toisenlaista talouspoliittista linjaa tekee sen hyvin hankalaksi, Sauramo sanoo.

Euroopan Keskuspankin pysyväksi ensisijaiseksi tavoitteeksi on asetettu hintavakauden ylläpitäminen.

– Yhdysvaltojen keskuspankki ja miksei myös Iso-Britannian keskuspankki pystyvät toimimaan offensiivisemmin (hyökkäävämmin) kuin EKP. Tarkoitan sekä korkopolitiikkaa että setelielvytystä.

Taantuma testaa
Emun toimivuuden

Vuosi sitten keväällä euron kurssi suhteessa dollariin oli ennätyskorkealla. Silloin Sauramo totesi Viikkolehdelle (6.6.2008), ettei tilanne ole Suomen kannalta dramaattinen. Hän arvioi myös, että jos Suomella olisi oma markka, se olisi suhteessa jopa euroa vahvempi.

– Silloin oli oletuksena, että talouskehitys jatkuu suhteellisen suotuisana. Nyt olemme ihan toisenlaisessa tilanteessa, Sauramo kommentoi nyt.

Jo vuosi sitten hän ennakoi toisenlaisenkin kehityksen mahdollisuutta todetessaan, että ”rahaliiton toimivuus joutuu pian testiin, jos Yhdysvaltojen taantuma leviää Eurooppaan”. Nyt testi on sitten käynnissä. Rahaliitossa ilmenee Sauramon mukaan kaksi merkittävää ongelmaa.

– Rahaliiton sisällä on sellaisia maita, jotka tällä hetkellä hyötyisivät omasta valuutasta, kuten Espanja, jossa on paha velkaongelma ja vaihtotaseen suuri alijäämä. Siellä olisi tarve oman valuutan devalvaatioon. Toinen ongelma liittyy siihen, että talouspolitiikan päätöksenteon tapa Euroopassa on hankala. Se vääjäämättä estää nopealiikkeisyyden.

– Tällä hetkellä Euroopassa pitäisi paitsi vetää hyvin löysää rahapolitiikkaa myös elvyttää finanssipoliittisella rintamalla enemmän. Siinä on esteenä ehkä erityisesti Saksa.

Kun Emun kolmas vaihe käynnistyi reilut 10 vuotta sitten, keskusteltiin paljon siitä, onko Portugalista Suomeen ulottuva euroalue optimaalinen valuutta-alue. Sauramon mukaan oli jo silloin selvää, ettei se sitä ole.

– Optimaalisen valuutta-alueen sisällä työvoiman täytyy olla hyvin liikkuvaa. Tämä on perusero, joka erottaa euroalueen Yhdysvalloista. Yhdysvalloissa työvoiman liikkuvuus on aivan toista luokkaa. Jos vaikkapa Espanjassa työttömyysaste nousee pitkälti toisellekymmenelle prosentille, niin ihmiset eivät välttämättä lähde sieltä alueille, joilla mahdollisesti olisi parempi työllisyystilanne.

Islannissa
eri tilanne

Ruotsilla, Tanskalla ja Isolla-Britannialla menee olosuhteisiin nähden hyvin Emun ulkopuolella. Toisin on kuitenkin pankkikriisin pahasti lamauttamassa Islannissa, jonka valuutta on myös heikentynyt. Maa on hakemassa EU:n jäsenyyttä, ja siellä toivotaan eurosta apua ainakin tulevaisuuden vastaavien tilanteiden varalle.

Sauramo toteaa, että valuutan heikkeneminen voi olla joko osa ongelmaa tai osa ratkaisua. Islannissa se on osa ongelmaa, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa pikemminkin osa ratkaisua.

– Asetelma on maakohtainen. Pidän itsestään selvänä, että jos Suomella olisi oma valuutta, Suomi kuuluisi samaan kastiin Ruotsin kanssa.

Entä onko tulevaisuudessa odotettavissa tilanteita, joissa Ruotsille olisikin haittaa Emun ulkopuolelle jäämisestään? Ei se Sauramon mukaan mahdotonta ole.

– Siinä olisi kysymys esimerkiksi siitä, että olisi valtavasti ulkomaista velkaa ja sitten kruunu devalvoituisi.

Sauramo muistuttaa kuitenkin, ettei oma valuutta automaattisesti merkitse esimerkiksi sitä, että korot olisivat korkeampia kuin yhteisvaluutan maissa. Ruotsissa ohjauskorko on tällä hetkellä euroaluetta alempi.

– Jos valuutta kelluu, silloin voidaan harjoittaa itsenäistä rahapolitiikkaa. Ruotsi on tästä hyvä esimerkki. Se noudattaa offensiivisempaa rahapolitiikkaa kuin Euroopan keskuspankki.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Tom-Henrik Sirviöstä on hassua, että työttömyyden kasvusta ei pystytä puhumaan suoraan, vaan keksitään tekosyitä. Tekosyitä keksimällä vältetään puhuminen oikeasta ongelmasta.

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

Jessi Jokelainen

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

Unkarin uusi pääministeri Peter Magyar hallituksensa kanssa.

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

Suomen Diakoniopiston lähihoitajaryhmän opiskelija Helsingissä elokuussa 2019.

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

Uusimmat

Moskovalaisia Punaisen torin sisäänkäynnillä. Venäjän valtio on lainsäädännön ja leimaavan puheen avulla järjestelmällisesti pyrkinyt eristämään lhbtiqa+-yhteisön.

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

Mehrmaa on joutunut muuttamaan lastensa kanssa toistuvasti Talibanin valtaannousun jälkeen, mutta hän jatkaa työtään afganistanilaisten naisten auttamiseksi.

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

Tom-Henrik Sirviöstä on hassua, että työttömyyden kasvusta ei pystytä puhumaan suoraan, vaan keksitään tekosyitä. Tekosyitä keksimällä vältetään puhuminen oikeasta ongelmasta.

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

Afrikka on maailman nuorin maanosa. Yli 60 prosenttia sen väestöstä on alle 25-vuotiaita, mutta miljoonille nuorille ei löydy työtä. Kuva:

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Jos ennallistaminen uhrataan eturistiriidoille, asumme kohta kaikki tuhansien liejulampien maassa

 
02

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
03

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

 
04

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

 
05

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026

MM-futista pelataan korruption keskellä – Kysyimme, ovatko miesten jalkapallon MM-kisat pilalla

24.06.2026

Vasemmistoliiton Koskela on matkalla kohti vaalivoittoa – ”Hallitukseen pitää haluta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä”

23.06.2026

Europarlamentti vähentää lupahärdelliä: Apu, kalusto ja ihmiset saadaan liikkeelle, kun on kiire

23.06.2026

Orpon hallitus uudistaa koulutusta: Vanginvartijoiden koulutus ylitäysien vankiloiden vastuulle

23.06.2026

Saramo: EU:n kauppasopu USA:n kanssa oli antautumissopimus – ”Annamme ymmärtää, että meitä saa kiristää”

23.06.2026

Jos ennallistaminen uhrataan eturistiriidoille, asumme kohta kaikki tuhansien liejulampien maassa

23.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset