Heikko kruunu vie työpaikkoja Suomesta Ruotsiin
Ruotsin kruunu on kansainvälisen finanssikriisin aikana heikentynyt suhteessa euroon huomattavasti, vuoden takaisesta noin 13 prosenttia. Tämä on tuonut Ruotsin vientiteollisuudelle kilpailuetua Suomen kustannuksella.
Erityisen selvästi tämä ilmeni, kun ruotsalais-suomalainen metsäyhtiö Stora Enso ilmoitti maaliskuussa siirtävänsä sekä paperin että sahojen tuotantoaan Suomesta Ruotsiin. Ruotsin tehtailla ja sahoilla käyntiastetta nostetaan, mutta Suomessa sitä lasketaan. Monissa yksiköissä tuotanto keskeytetään kokonaan viikoiksi tai jopa kuukausiksi.
Yhtiö perusteli ratkaisujaan avoimesti Ruotsin heikolla kruunulla sekä halvemmalla puun hinnalla.
Me siirrämme niin paljon tuotantoa Ruotsiin kuin pystymme.
”Olemme erittäin iloisia, että meillä on tehtaita Ruotsissa. Heikko kruunu on näinä aikoina hyvä tyyny. Me siirrämme niin paljon tuotantoa Ruotsiin kuin pystymme”, Stora Enson toimitusjohtaja Jouko Karvinen suitsutti Dagens Industri -lehden haastattelussa.
Yhtiöllä on Suomessa 11 000 työntekijää, joista lomautetaan tämän vuoden aikana lyhemmäksi tai pitemmäksi ajaksi noin 5 000.
Epäsymmetristä
nuijimista
Tutkija Pekka Sauramo Palkansaajien tutkimuslaitoksesta uskoo Ruotsin tietoisesti harjoittavan sellaista politiikkaa, jolla halvan kruunun avulla siirretään työttömyysongelmaa naapurimaihin, erityisesti Suomeen.
– Tästä on hyvää vauhtia tulossa klassinen esimerkki siitä, mitä oppikirjoissa kutsutaan nuiji naapuria -politiikaksi, Sauramo sanoo.
”Nuijasota” on tässä tapauksessa epäsymmetrinen, koska euroalueeseen kuuluvalla Suomella ei ole nuijaa eli omaa rahapolitiikkaa käytettävissä.
Sauramo arvioi, että omasta valuutasta ja rahapolitiikasta olisi nyt hyötyä.
– Ne maat, joilla on tällä hetkellä oma valuutta, kuten Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Ruotsi, tulevat erittäin todennäköisesti pääsemään kriisistä nopeammin irti sen takia, että ne voivat käyttää nuiji naapuria -politiikkaa. On mahdollista, että euroalue kokonaisuudessaan tulee kärsimään keskimääräistä enemmän dollarin, punnan ja Ruotsin kruunun heikkouden vuoksi.
Euro kuin
kultakanta
Sauramo vertaa euroa kultakantajärjestelmään 1930-luvulla.
– Silloin asetelma ei ollut samanlainen kuin nyt, mutta ne maat, jotka luopuivat kultakantajärjestelmästä, pääsivät irrottautumaan 30-luvun lamasta nopeammin kuin ne jotka pitäytyivät kultakannassa.
Silloin Suomi ja Ruotsi luopuivat kultakannasta Ison-Britannian vanavedessä, kun taas Saksa ja Ranska pitivät siitä kiinni. Tällä kertaa Suomi on toisessa seurassa kuin silloin.
Mikä sitten estää Euroopan Keskuspankkia harjoittamasta samanlaista rahapolitiikkaa kuin kilpailevilla valuutta-alueilla, jolloin eurokin devalvoituisi tähänastista enemmän?
– Periaatteessa Euroopassa voitaisiin toimia samaan tapaan kuin Yhdysvalloissa, mutta tuntuu siltä, että institutionaaliset puitteet ja EKP:n halu vetää toisenlaista talouspoliittista linjaa tekee sen hyvin hankalaksi, Sauramo sanoo.
Euroopan Keskuspankin pysyväksi ensisijaiseksi tavoitteeksi on asetettu hintavakauden ylläpitäminen.
– Yhdysvaltojen keskuspankki ja miksei myös Iso-Britannian keskuspankki pystyvät toimimaan offensiivisemmin (hyökkäävämmin) kuin EKP. Tarkoitan sekä korkopolitiikkaa että setelielvytystä.
Taantuma testaa
Emun toimivuuden
Vuosi sitten keväällä euron kurssi suhteessa dollariin oli ennätyskorkealla. Silloin Sauramo totesi Viikkolehdelle (6.6.2008), ettei tilanne ole Suomen kannalta dramaattinen. Hän arvioi myös, että jos Suomella olisi oma markka, se olisi suhteessa jopa euroa vahvempi.
– Silloin oli oletuksena, että talouskehitys jatkuu suhteellisen suotuisana. Nyt olemme ihan toisenlaisessa tilanteessa, Sauramo kommentoi nyt.
Jo vuosi sitten hän ennakoi toisenlaisenkin kehityksen mahdollisuutta todetessaan, että ”rahaliiton toimivuus joutuu pian testiin, jos Yhdysvaltojen taantuma leviää Eurooppaan”. Nyt testi on sitten käynnissä. Rahaliitossa ilmenee Sauramon mukaan kaksi merkittävää ongelmaa.
– Rahaliiton sisällä on sellaisia maita, jotka tällä hetkellä hyötyisivät omasta valuutasta, kuten Espanja, jossa on paha velkaongelma ja vaihtotaseen suuri alijäämä. Siellä olisi tarve oman valuutan devalvaatioon. Toinen ongelma liittyy siihen, että talouspolitiikan päätöksenteon tapa Euroopassa on hankala. Se vääjäämättä estää nopealiikkeisyyden.
– Tällä hetkellä Euroopassa pitäisi paitsi vetää hyvin löysää rahapolitiikkaa myös elvyttää finanssipoliittisella rintamalla enemmän. Siinä on esteenä ehkä erityisesti Saksa.
Kun Emun kolmas vaihe käynnistyi reilut 10 vuotta sitten, keskusteltiin paljon siitä, onko Portugalista Suomeen ulottuva euroalue optimaalinen valuutta-alue. Sauramon mukaan oli jo silloin selvää, ettei se sitä ole.
– Optimaalisen valuutta-alueen sisällä työvoiman täytyy olla hyvin liikkuvaa. Tämä on perusero, joka erottaa euroalueen Yhdysvalloista. Yhdysvalloissa työvoiman liikkuvuus on aivan toista luokkaa. Jos vaikkapa Espanjassa työttömyysaste nousee pitkälti toisellekymmenelle prosentille, niin ihmiset eivät välttämättä lähde sieltä alueille, joilla mahdollisesti olisi parempi työllisyystilanne.
Islannissa
eri tilanne
Ruotsilla, Tanskalla ja Isolla-Britannialla menee olosuhteisiin nähden hyvin Emun ulkopuolella. Toisin on kuitenkin pankkikriisin pahasti lamauttamassa Islannissa, jonka valuutta on myös heikentynyt. Maa on hakemassa EU:n jäsenyyttä, ja siellä toivotaan eurosta apua ainakin tulevaisuuden vastaavien tilanteiden varalle.
Sauramo toteaa, että valuutan heikkeneminen voi olla joko osa ongelmaa tai osa ratkaisua. Islannissa se on osa ongelmaa, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa pikemminkin osa ratkaisua.
– Asetelma on maakohtainen. Pidän itsestään selvänä, että jos Suomella olisi oma valuutta, Suomi kuuluisi samaan kastiin Ruotsin kanssa.
Entä onko tulevaisuudessa odotettavissa tilanteita, joissa Ruotsille olisikin haittaa Emun ulkopuolelle jäämisestään? Ei se Sauramon mukaan mahdotonta ole.
– Siinä olisi kysymys esimerkiksi siitä, että olisi valtavasti ulkomaista velkaa ja sitten kruunu devalvoituisi.
Sauramo muistuttaa kuitenkin, ettei oma valuutta automaattisesti merkitse esimerkiksi sitä, että korot olisivat korkeampia kuin yhteisvaluutan maissa. Ruotsissa ohjauskorko on tällä hetkellä euroaluetta alempi.
– Jos valuutta kelluu, silloin voidaan harjoittaa itsenäistä rahapolitiikkaa. Ruotsi on tästä hyvä esimerkki. Se noudattaa offensiivisempaa rahapolitiikkaa kuin Euroopan keskuspankki.
lehti 