Mediarähäkkä palkanalennuksista oli väärinkäsitys
Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies haluaa tehdä asian täysin selväksi: EK ei esitä yleistä palkkojen alentamista, eikä ole missään vaiheessa esittänytkään.
– Tarvitaan palkkamalttia, ei palkkojen alentamista, Häkämies sanoo.
Tunnelmointi palkka-alesta käynnistyi, kun EK:n hallituksen puheenjohtajalta Ilpo Kokkilalta tivattiin seuraavan sopimuskierroksen palkankorotusvarasta. Kokkila kuittasi, ettei palkankorotuksiin olisi varaa, pikemminkin niitä pitäisi tilanteen huomioon ottaen alentaa.
Retoriseksi tarkoitettu vastaus ei ollut järjestön harkittu linjanveto, mutta se riitti nostamaan mediarähäkän. Kierroksia vielä lisäsi, kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö ilmoitti alentavansa omaa palkkiotaan.
Seuraavan sopimuskierroksen palkankorotusvara on Häkämiehen mukaan hyvin ohut.
– Korkeintaan tuottavuuden kasvun rajoissa.
EK:ssa nähdään, että mahdolliset korotukset olisi syytä tehdä yrityskohtaisesti. Palkankorotukset tulevat kyseeseen niissä yrityksissä, joissa siihen on varaa ja tuottavuus on noussut.
Seuraavaksi liittokierros
Palkansaajapuolella ilmenee innostusta saada jatkoa työmarkkinoiden raamisopimukselle. EK:ssa lähdetään kuitenkin siitä, että seuraava sopimuskierros käydään liittokohtaisena.
Siinä keskusjärjestöjen tehtäväksi jää koordinoida kierroksen kulkua. EK:ssa se tarkoittaa, että sopimukset paimennetaan vientiteollisuuden asettamiin raameihin.
Häkämiestä huolestuttaa palkkakilpailu julkisella sektorilla. Valtio ja kunnat ovat olleet useilla sopimuskierroksilla palkkajohtajia. Häkämiehen mielestä suunta on täysin väärä.
– Tällaiseen kehitykseen ei ole mahdollisuuksia, kun katsotaan kuntatalouden tilannetta tai valtion velkaantumista.
Yhteinen huoli yhdistää
Työmarkkinajärjestöjen keskinäisiä suhteita kuvataan usein jännittyneiksi. Häkämiehen mielestä järjestöjen keskusteluvälit ovat kuitenkin kunnossa. Politiikassa hän on nähnyt paljon tulehtuneempia suhteita.
– Keskusteluvälit ovat mielestäni hyvät ja avoimet. Se on tietenkin eri asia, kuin että oltaisiin kaikista asioista samaa mieltä.
Häkämiehen mielestä yhteistyön pohja löytyy siitä, että kaikki ovat yhtä mieltä tilanteen vakavuudesta.
– Presidentti Niinistökin sanoi toivovansa, että yhteinen huoli yhdistäisi ja lisäisi sopua. Tähän voi hyvin yhtyä.
Jupakka työmarkkinoiden raamisopimukseen kytketystä kolmen päivän koulutusoikeudesta hiertää edelleen kivenä kengässä. Työnantajajohtaja on toiveikas, että kiistaan löydetään luovia ratkaisuja.
Häkämies veti EK:n työmarkkina-asioiden johtoon kokeneen raskassarjalaisen Lasse Laatusen, joka on luvannut miettiä yli joulunpyhien keinoja solmun aukaisemiseksi.
Kun Laatunen edellisen kerran mietti asioita yli joulunpyhien, syntyi tammikuussa 2009 ns. sosiaalitupo, jonka yhteydessä toteutui EK:n ja sen edeltäjäjärjestöjen ikiaikainen tavoite työnantajan KELA-maksun poistamisesta. Se oli miljardiluokan huojennus työnantajakustannuksiin.
Häkämiehen mielestä kolmen koulutuspäivän kysymys on tärkeä, mutta sittenkin mittasuhteiltaan melko pieni. Sen varjolla ei saisi kadottaa isoa kuvaa horisontista.
– Uskon, että löytyy luovuutta hakea ratkaisu asiaan. Kaikki ovat samaa mieltä, että henkilöstökoulutus on tärkeä asia. Pitää vain löytää malli, jolla vältetään hylätyn mallin haitat.
uutiskirje 
