Niihin kuuluvat mm. eläkeiän nostaminen hallituksen päätöksellä, arvolisäverojen korottaminen, jotta yritysveroa voidaan pudottaa sekä sote-uudistuksen laittaminen uuteen valmisteluun.
Etlan analyysin mukaan teollisuudella on kilpailukykyongelma, johon tulee reagoida pikaisesti laittamalla palkankorotukset jäihin pariksi vuodeksi.
Tuottavuutta kohennettaisiin rakenteellisilla toimilla. Etla esittää yhteisöveron pudottamista 20 prosenttiin nykyisestä 24,5:stä hallituskauden aikana.
Valtion verotuloja korjattaisiin arvonlisäverojen ja kiinteistöverojen korotuksilla.
Julkinen talous on Etlan mukaan lyhyellä tähtäimellä kunnossa. Merkittäviä menojen lisäleikkauksia ei tarvita, mikäli taloudesta pidetään huolta rakenteellisilla korjauksilla. Jos niihin ei kyetä, edessä ovat menoleikkaukset valtionvelan kasvun taittamiseksi.
Hallitus linjaamaan eläkeratkaisut
Vaikka Etla ei näekään välitöntä uhkaa, pidemmällä tähtäimellä julkisen sektorin ongelma on kestävyysvaje. Korjausliikkeisiin Etla patistaa välittömästi, vaikka vaikutukset näkyvätkin vasta aikojen päästä.
Hallitusta neuvotaan päättämään maaliskuun kehysriihessä vanhuuseläkkeen alarajan nostamisesta 65 vuoteen nykyisestä 63 vuodesta.
Vaikka työmarkkinajärjestöillä onkin merkittävä rooli työeläkejärjestelmässä, hallituksen tulee Etlan toimitusjohtajan Vesa Vihriälän mielestä johtaa prosessia ja asettaa tavoitteet.
Temppu tehtäisiin Vihriälän mukaan niin, että vanhuuseläkkeen normi-ikä säädettäisiin 65 vuoteen 10 vuoden siirtymäajalla vuodesta 2016 lukien.
Vanhuuseläkkeelle voisi jatkossakin siirtyä jo 63 vuoden iässä, mutta se pienentäisi kuukausieläkettä loppuelämän ajaksi. Varhennusvähennyksen tulisi Vihriälän kaavailuissa olla niin tuntuva, että se kompensoisi kaikki aikaisesta eläköitymisestä julkiselle taloudelle aiheutuvat rasitukset aina verotulojen menetyksistä lähtien.
lehti 