KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Poika nimeltä Päivi

Pirjo Hämäläinen
4.2.2013 18.30
Fediverse-instanssi:

Suomessa kiertää urbaanilegenda, jonka mukaan veljessodan lopputuloksesta katkeroituneet vanhemmat antoivat pojalleen nimen Varma Kosto. Oppineemmat osaavat vielä tarkentaa, että pojasta tuli myöhemmin kansanedustaja Varma Kosto Turunen.

Turunen syntyi kuitenkin keväällä 1913, sata vuotta sitten, pohjoiskarjalaisella Pielisjärvellä, missä Kill Bill -tunnelmiin ei kansallista kapinaa tarvittu. Veljessodan aikaan Turunen oli jo ponteva pojannassikka.

Erikoisinta nimivalinnassa on oikeastaan se, että Varmaa pidettiin yleensä naisennimenä ja myös näyttelijä Varma Lahtinen oli todistetusti nainen. Jos joku miehenpuoli oli Varmaksi ristitty, häntä kutsuttiin armeliaasti Valluksi.

Pirjo on vajonnut historiaan Eufemian ja Eufrosynen jatkoksi ja saanut uudelleen syvästi halventavan sävyn.

Meillä kotona ”varma” tarkoitti itsevarmaa, itseensä tyytyväistä ja turhan napakkaa. ”Se on niin varma ihminen”, tuhahdettiin pilkallisesti, kun naapurin emäntä kehaisi säilöneensä sata pulloa mustikkaa.

Kosto kuulostaa tylyltä, mutta se voidaan ymmärtää myös Konstantinin lyhenteeksi samaan tapaan kuin Kosta, Kosti tai Kostu. Vuosina 1900–1919 kuudelle pojalle annettiin nimeksi Kosto – jollekulle ehkä sotatappion takia.

Vuosina 1940–1959 ”alle viisi” tyttöäkin sai nimen Kosto. Väestörekisterikeskus turvaa yksityisyydensuojan välttämällä tarkkoja vuosilukuja ja jopa tarkkoja lukumääriä. Jos näitä vanhempia elähdytti kosto, suuntana saattoi olla valkoinen Suomi, punainen Neuvostoliitto tai ruskea Saksa.

Varma ja Kosto ovat sukupuolineutraaleja nimiä, mutta sama koskee suurta osaa nimistöstä. Vaikka poikaa nimeltä Päivi ei tunneta, miespuolisia Pirjoja on ollut toistakymmentä.

Ruotsin Pyhä Birgitta menetti luterilaisena aikana maineensa ja Pirjosta tuli lujatahtoisten naisten haukkumanimi: ”Kyllä se vaan on sellainen Pirjo, että Herra varjele.” Inkerinmaalla ja Pietarissa asenteet alkoivat kuitenkin 1900-luvun alussa lientyä, ja vähitellen uhkarohkeimmat valtakunnan suomalaiset ristivät tyttäriään ja poikiaan Pirjoiksi.

Viime sotien jälkeen koettu niukkuus heijastui nimivalintoihin saakka. Lapsille kelpasivat vaatimattomat, lyhyet ja merkityksettömät nimet samaan tapaan kuin kahviksi kelpasi joutomailta kaivettu sikuri.

Pula-ajan henkeä vastasi parhaiten Pirjo. Nimen suosio oli niin räjähdysmäinen, että puolet ikäluokasta oli vaarassa muuttua Pirjoiksi.

Mutta mitä korkeammalle elintaso nousi, sitä alemmas Pirjon kannatus laski. Kun päästiin 1980-luvun kulutusjuhlaan, vain jossakin Jumalan ja valtiovallan hylkäämässä korpiloukossa laitettiin lapselle äitinsä nolo nimi.

Nykyisin ollaan nollapisteessä. Pirjo on vajonnut historiaan Eufemian ja Eufrosynen jatkoksi ja saanut uudelleen syvästi halventavan sävyn. Urbaanisanakirja tarjoaa kaunopuheiset esimerkit: ”Ullalta pääsi pitkät pirjot” ja ”Jarre pirjos darras”.

Varma Kosto Turusen lisäksi juhlavuotta viettää Suomi-filmin kirkkain naistähti Ansa Ikonen, joka syntyi joulukuussa 1913 Pietarissa. Jos pysymme edelleen etunimissä, Kustaa Vilkunan mukaan Ansa perustuu silkkaan väärinkäsitykseen.

Paula on Paulin kansainvälinen sisarnimi, mutta hidasjärkiset suomalaisraukat luulivat, että nimenäkin Paula tarkoittaa pyydystä tai sadinta, toisin sanoen ansaa. Kun Paula sitten varsin sukkelaan yleistyi, joku keksi, että Ansa ajaa saman asian.

Höpsistä. Vilkuna on väärässä ja yhtä väärässä on väestörekisterikeskus, joka ei ole löytänyt Suomesta ainuttakaan ennen 1900-lukua syntynyttä Ansaa. Kirkonkirjoja selaamalla paljastuu kuitenkin, että jo vuonna 1851 Ruskealan Pirttipohjassa Kärkkäiset tekivät tyttärestään Ansa Lovisan.

Jääsken Konnussa, äitini kotikylässä, ristittiin vuonna 1862 Ansa Kultanen, Ruskealan Otrakkalassa vuonna 1874 Ansa Lovisa Ryynänen, Jääsken Rikkolassa vuonna 1877 Ansa Maria Rikkonen ja Antrean Koljolassa vuonna 1882 Ansa Ovaska.

Kun kaikki nämä Ansat syntyivät Suomelle vuonna 1812 palautetussa Karjalassa, taustalla täytyy olla venäläinen nimi Anastasia, joka oli yleinen Pietarin luterilaistenkin keskuudessa.

Rautateiden konttoristi Aleksanteri Ikonen oli kolmannen polven pietarilaisia ja juuri siksi hän antoi vaimonsa Adelen kanssa tyttärelle nimen Ansa. Vallankumouksen jälkeen Ikoset muuttivat Riihimäelle, mutta itäisestä leimasta he eivät irti päässeet: ”Me olimme pakolaisia ja pakolainen ei kuulu minnekään.”

Väestörekisterikeskus näyttää pitävän myös karjalaisia puolivenäläisinä lapsipuolina, joita ei tarvitse ottaa normaalin porukan tavoin huomioon. Ortodoksit jätetään tietenkin kaikista tilastoista pois, mutta tässä puhutaan rippikoulun käyneistä ja rokotetuista, suorasilmäisistä suomalaisista.

Monet myöhemmät Ansat saivat nimensä Ansa Ikosen mukaan. Julkisuuden henkilöt ovat nimien menekkiä aina kasvattaneet, joten Juri Gagarinin miehuullinen avaruuslentokin toi Suomeen sadoittain pikku Jureja.

Itse synnyin maailmaan sinä ikimuistoisena päivänä 24. 5. 1952, jolloin Armi Kuusela valittiin Suomen neidoksi. Vanhempani eivät selvää ennusmerkkiä tajunneet, mutta kun naapuriin syntyi kesällä tyttö, hänestä tehtiin fiksusti Armi Helinä.

Minä olen niin ikään kolmannelta nimeltäni Helinä, sillä vuonna 1951 valkokankaat valtasi Ilmari Unhon elokuva Kuisma ja Helinä. Voikkaan Kinoon oli kaksitoista kilometriä, mutta kyllä filmihullu äitini sinne sähköpermanentti pörröllä polki. Armin äiti taisi istua tarakalla.

Romantiikkaa tihkuva Kuisma ja Helinä on Larin Kyöstin balladi ”kasakkamajoituksen ajoilta”. Uudelleen balladi nousi pinnalle 1930-luvun alussa, jolloin Väinö Syvänne teki siitä musiikkinäytelmän ja Kalle Kaarna elokuvan.

Jotakin suomalaisten ja venäläisten yhteisestä mentaliteetista kertoo se, että samaan aikaan kun lapuanliike mellasti tahollaan, Tauno Palo (Kuisma) lauloi valkoakasioista ja Ivan Putilin (muuan kasakka) värisytti balalaikalla Stenka Razinia.

Unhon elokuvassa esitettiin vain pietarilaissyntyisen George de Godzinskyn säveltämiä lauluja. Ne eivät yleisöä vanhojen kappaleiden tapaan lämmittäneet, mutta vetonaulana Unholla oli Pukki paratiisissa -tyyppinen juliste, jossa ilkialaston Helinä pyllistelee etualalla ja Kuisma kurkkii hurjistuneen hevosensa selästä.

Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Pia Lohikoski.

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset