Hallituksen torstaina tekemä uusi osinkoveropäätös on saanut enimmäkseen kiitosta ja moitteita lähinnä vain EK:lta. Päätöksen taustasta demarileiri esitti villin tulkinnan.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki kirjoitti uuden päätöksen jälkeen blogiinsa hallituksen olleen alusta asti yhtä mieltä verouudistuksen peruslinjauksesta, jossa verotetaan mieluummin omistajien voittoja kuin yritysten voittoja.
”Siten omistajia kannustetaan työllistämään ja investoimaan, sen sijaan, että he ottaisivat suurimmat mahdolliset tulot yrityksistään vuosittain”.
”Yhteisöveron alennus siedettävä”
Yhteisöveron alennusta 20 prosenttiin Arhinmäki piti vasemmistoliitolle siedettävänä, koska samaan aikaan hallitusohjelman perusteella vaaditut miljardien leikkaukset pienennettiin 300 miljoonaksi ja etenkin pienituloisten työntekijöiden verotuksen keventämistä jatkettiin.
Osinkoveroa koskevan sotkun aiheutti Arhinmäen mukaan asian liian nopea valmistelu.
”Asiaan palattiin ja sovittiin, että listattujen yritysten osinkoja verotetaan 85 prosentin osuudesta ensimmäisestä eurosta lähtien. Samalla päätettiin, että listaamattomista yrityksistä kevyemmän verotuksen osinkoja saa maksimissaan 150 000 euron rajaan asti. Sen jälkeen on maksettava nykyinen korotettu pääomatulovero 85 prosentin osalta”, Arhinmäki kirjoittaa.
Tärkeintä hänen mukaansa oli kaikkein rikkaimpien suosimisen estäminen katolla sekä se, että osinkoverotuksella kerätään vuosittain 350 miljoonaa euroa aiempaa enemmän.
”Tämän ansiosta yritys- ja osinkoveromuutokset tulevat laskelmien mukaan pienentämään tuloeroja. Jatkovalmistelun yhteydessä tullaan vielä tarkasti arvioimaan kaikki yksityiskohdat ja huolehditaan samalla, ettei porsaanreikiä jää”.
”Verotus kiristyy merkittävästi”
Keskuskauppakamarin veroasiantuntijana pitkään toiminut tohtori Pauli K. Mattila laati Ylelle esimerkin siitä, miten osinkoverotus kiristyy.
Mattilan esimerkki menee näin:
”Jos Virtanen saa vielä tänä vuonna pörssiosinkoa 5 000 euroa, hän maksaa pörssiosingosta veroa määrän, joka on 0,7 x 5 000 euroa x 0,3 = eli 1 050 euroa. Ensi vuonna hän maksaa veroa, jonka määrä on 0,85 x 5 000 x 0,3 = 1 275 euroa. Ero aiheutuu siitä, että osingon veronalainen osuus nousee 70 %:sta 85 %:iin”.
Listaamattomasta yhtiöstä saatuun osinkoon puolestaan tulee Mattilan mukaan voimakas veroprogressio. Siinä ei ole lainkaan ansiotulona verotettavaa osinkoa. Veroprosentti on 150 000 euroon asti 7,5 tai 8 prosenttia ja tämän jälkeen 27,2 prosenttia.
”Yhteisövero Pyrrhoksen voitto”
Kaikki eivät vasemmistoliitossa ole samaa mieltä yhteisöveron alennuksen siedettävyydestä. Kansanedustaja Martti Korhonen sanoo kokoomuksen Verkkouutisissa, että kyseessä oli Pyrrhoksen voitto.
Korhosen mielestä veropaketin suurin ongelma on yhteisöveron lasku ja hän sanoo sen ”mennä sujahtaneen tässä hässäkässä pienin äänin”.
– Suomi avasi verokilpailun josta taas muita ollaan syytetty. Siitä se lähtee, Korhonen sanoo.
”Vasemmistoliitto avasi mahdollisuuden parantaa”
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Lenita Toivakka kiitti perjantaina vasemmistoliiton ”epäröinnin” kääntyneen osakesäästäjien voitoksi. Vielä muutama päivä sitten kokoomuksesta sanottiin, ettei kehysriihen veropäätöstä aukaista. Nyt Toivakan mukaan oli ”erityinen tarve osinkosäästäjän verotuksen uudelleentarkastelulle”.
– Aikaisemmin hallituspuolueiden kompromissina sopima malli olisi kiristänyt piensijoittajien osinkoveroa tuntuvasti. Nyt tehty verokevennys on erittäin järkevä päätös sinivalkoisen omistajuuden näkökulmasta ja hieno saavutus kokoomukselle, väittää Toivakka.
Hänen mukaansa erityisesti vasemmistoliiton epävarmuus tehtyjä päätöksiä kohtaan avasi uuden ikkunan parantaa uudistusta.
”Kataista pitää tukea”
RKP:n kansanedustaja Stefan Wallin paheksui perjantaina vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Annika Lapintietä – tämän nimeä mainitsematta – torstaisesta kannanotosta, jossa tämä julisti Paavo Arhinmäen voittaneen verokiistassa Jyrki Kataisen 6–0.
Wallin sanoo pääministeri Kataisen olevan poliittisen nuorallatanssin takuumies.
– Hänen tehtävänsä ei ole helppo, mutta hän on suoriutunut siitä hyvin. Siksi on äärimmäisen epäreilua, että jotkut hallituspuolueen edustajat silti näkevät oman puolueensa olevan yhteistyön yläpuolella ja enemmän oikeutettu saamaan tavoitteitaan läpi kuin muut. Eräs johtoasemassa oleva edustaja on jopa julkisesti julistanut hallituksen sisäisen painikisan, jossa oma puheenjohtaja kerrotaan selättäneen pääministeripuoleen 6–0. Tällainen henkseleiden paukuttelu ja oman poliittisen edun tavoittelu hallituskumppaneiden kustannuksella on lyhytnäköistä oman oksan sahaamista, joka syö puolueen luottamusta kumppaneiden silmissä, Wallin moittii.
Kenen aloitteesta lausuma?
Eniten hilpeyttä herättäneen tulkinnan osinkokiistassa esitti perjantaina SDP:n päälehti Demokraatti. Lehden pääkirjoituksen mukaan osinkopäätöksen uuteen arvioon johtaneen lausuman valtioneuvoston istunnossa esittikin valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen aloitteesta ulkoministeri Erkki Tuomioja.
”Tämän jälkeen kuitenkin vasemmistoliiton puheenjohtaja, kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki päätti ruveta politisoimaan ja keräämään irtopisteitä kahdella esiin nousseella virheellä. Ne olisi epäilemättä lausuman mukaisesti saatu korjattua myös kaikessa rauhassa ennen syksyn budjettia, johon vasta valmiita lakeja odotetaan”, lehti jatkaa.
Sosiaalisessa mediassa on Demokraatin pääkirjoituksen johdosta jaettu ahkerasti Tuomiojan omaa Facebook-päivitystä viime viikolta. ”Olin valtiovarainministerin sijaisena hallituksessa, kun kehykset esiteltiin eduskunnalle annettavaksi ja otin Arhinmäen aloitteesta tehdyn lausuman omaan esittelyyni, kirjoitti Tuomioja tapahtuneesta myös blogiinsa viime tiistaina.
lehti 