Taiteen ja kulttuurin veikkausvoittovarojen jakajien määrä lisääntyy ensi vuonna, kun Valtion taidemuseo säätiöitetään Kansallisgalleriaksi ja sen toiminta siirretään rahoitettavaksi veikkausvoittovaroista.
Muutos olisi merkinnyt noin 20 miljoonan euron säästöpainetta muille edunsaajille, mutta hallitus päätti maaliskuussa kehysriihessään pehmentää iskua purkamalla Veikkauksen jakamattomien voittovarojen rahastoa puretaan 10 miljoonalla eurolla taiteen ja kulttuurin edunsaajien hyväksi ensi vuodelle. Tämä puolittaa säästötarpeen.
Rahastoa puretaan myös kehyskauden muina vuosina, jotta voidaan turvata edunsaajille suunnilleen vuoden 2014 rahoitustaso.
Asiasta kerrottiin aamulla, kun kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vas.) esitteli Säätytalossa Helsingissä lähtökohdat, joiden pohjalta kulttuurin ja taiteen veikkausvoittovarat esitetään jaettavaksi opetus- ja kulttuuriministeriössä vuonna 2014.
– Taiteen ja kulttuurin ensi vuoden tarkemmista rahoitusnäkymistä on tärkeää kertoa jo nyt. Se on mielestäni reilua ja välttämätöntä, koska alan toimijoiden on otettava valtionrahoituksen muutokset huomioon, kun he rakentavat ensi vuoden budjetteja ja ohjelmistoa, Arhinmäki sanoi.
Ministeriön tiedotteessa todetaan pahimmillaan pelätyn, että säästöt olisivat lähes 10 prosentin luokkaa, mutta hallituksen sopimilla pehmennyksillä säästöjä onnistuttiin kohtuullistamaan.
Ilman juustohöylää
Ministeriö painottaa, että taiteen ja kulttuurin säästöjä ei tehdä juustohöyläperiaatteella vaan säästöpainetta on pyritty pienentämään erityisen haavoittuvilla aloilla ja toisaalta on pyritty löytämään aloja, joissa on mahdollista tehdä vastaavasti keskimääräistä suurempia säästöjä.
Säästöiltä säästyvät lastenkulttuuri, vapaan kentän ammattilaisryhmien apurahat ja palkinnot sekä kulttuurilehtien tuki. Niiden rahoitus pyritään pitämään vuoden 2013 tasolla.
Keskimääräistä vähemmän säästetään myös Suomen Kansallisoopperalta ja Kansallisteatterilta. Niiden leikkaus vuonna 2014 on yksi prosentti, kun keskimääräinen säästö veikkausvoittovaroja saaville on 3,3 prosenttia.
Enimmät eurot ministerin vapaasta rahasta
Suurimmat prosentuaaliset säästöt kohdistuvat elokuvateattereiden digitalisoinnin edistämiseen, kulttuurin suurtapahtumiin ja ministerin käyttövaroihin.
Suurin euromääräinen säästö otetaan ministerin käyttövaroista eli niin sanotusta vapaasta rahasta, jota ministeri on voinut jakaa kulttuurin kentälle äkkinäiseen tarpeeseen, uusille hankkeille ja projekteille.
Keskimääräistä suuremmat säästö kohdistuvat myös kehittämis- ja projektiluontoiseen rahoitukseen. Näitä ovat taiteen ja kulttuurin kunta- ja aluehallinnon kehittäminen, luovien alojen ja kulttuuriyrittäjyyden edistäminen, kulttuuriviennin kärkihanketuet, kulttuuriviennin hankevalmistelu, kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen, kulttuurin tietoyhteiskuntahankkeet ja sähköisten aineistojen saatavuus sekä tekijänoikeusjärjestelmän kehittäminen. Myös taiteen alan tiedotuskeskuksiin ja ulkomaisiin julkaisuihin kohdistuu keskimääräistä isompi säästö, mutta se johtuu tehdyistä rakenteellisista uudistuksista.
”Kulttuurin tuhoaja”
Ensikommentit päätöksistä ovat olleet pääosin varovaisen ilahtuneita, erityisesti on mainittu oopperaan suuntautuvan säästön pienuus. Mutta keskustasta tuli haukut. Kansanedustaja Markku Rossi arvioi tiedotteessaan, että leikkaukset tarkoittavat monen kulttuurilaitoksen vakavaa näivettymistä ja jopa kaatumista.
– On syytä olla vakavasti huolissaan myös siitä, onko kulttuurista nauttiminen tulevaisuudessa postinumerosta kiinni, Rossi tulkitsi päätöksiä.
– Kulttuuriministeri Arhinmäki jää historiaan suomalaisen kulttuurin tuhoajana.
Lopullinen päätös veikkausvoittovarojen käytöstä tehdään, kun eduskunta on hyväksynyt ensi vuoden talousarvion. Noin puolet taiteen ja kulttuurin valtionrahoituksesta tulee veikkausvoittovaroista.
lehti 