Vasemmistoliitossa on valmistettu keskusteluasiakirja perustulosta. Tapio Niemelä (VL 26.4.) ja Hannu Siltala (VL 17.5.) arvostelivat perustuloa ay-näkökulmasta. Allekirjoitan heidän kritiikkinsä lähes täysin.
Näkemykseni poikkeaa siinä, että minun käsityksen mukaan pienipalkkaiset tarvitsevat ay-liikkeen tukea enemmän perustulon takia. Matalapalkka-aloilla työnantajat aivan varmasti käyttäisivät perustuloa palkankorotusten vastustamiseen. Kuka uskoo, että työnantajan ja työntekijän solmiessa työsopimusta kolmannen osapuolen maksama raha työntekijälle vahvistaisi hänen työmarkkina-asemaansa. Ei vahvista, vallankin kun se raha otettaisiin muiden palkansaajien taskusta.
Perustulo ei ole uutta. SKDL:ssa käytiin 1980-luvulla laaja kansalaispalkkakeskustelu. Aihetta käsiteltiin perusteellisesti, mutta ei se kuitenkaan sytyttänyt. Kansalaispalkkahaave jauhautui lopulta 1990-luvun laman jalkoihin. Puoli miljoonaa työtöntä ja kymmenet tuhannet konkurssit opettivat, että vain työ luo vaurautta ja hyvinvointia.
”Ihmisillä ei ole velvollisuutta elättää itse itseään, vaan yhteiskunta on velvollinen tarjoamaan ihmisille perustoimeentulon.” Näinkin on perustuloa perusteltu. Että noin vaan ulkoistetaan vastuu omasta elämästä ”yhteiskunnalle”? Koskeeko tämä periaate kaikkia yhteiskuntia eikä vaan Suomea?
Perustulon idea on mahdoton. Jaetaan rahaa ilman työntekoa tai ilman mitään muuta syytä. Miksei niinkin voisi tehdä, jos jossain olisi rahaa pulppuava lähde. Sen löytymistä odotellessa on muistettava, että jotkut perustulon maksaisivat saamatta siitä itse mitään. Mihin perustuu ajatus, että keskituloiset suostuisivat rahoittamaan perustulon kaikille?
Koska elämme EU-Suomessa, perustuloon olisivat oikeutettuja kaikki täällä asuvat EU-kansalaiset. Siinä voi käydä niin, että kokisimme aikamoisen perustuloperäisen maahanmuuttoaallon.
Asiakirjan mukaan lystin kustantaisivat tietyn tulorajan ylittävät palkansaajat ja yrittäjät. He eivät kuitenkaan itse hyötyisi mitään, koska heiltä perustulo leikattaisiin verotuksella pois. Nykyisessä hyvinvointivaltiossa rikkaatkin voivat käyttää julkisia palveluja, mutta perustulossa on toinen meininki: sinä maksat, muut saavat. Siitä on kannustavuus kaukana.
Asiakirjan mukaan perustulon kustantavien ryhmien verot olisivat 32–57 prosenttia. Muistettakoon, että palkansaajille sen päälle tulisi vielä 6–7 prosentin veroluonteinen työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksu, jolloin verot olisivatkin 38–64 prosenttia. Yrittäjät maksaisivat verojen lisäksi yrittäjäeläkemaksuja. Löytyykö vapaaehtoisia maksajia?
Perustuloa kuten aikanaan kansalaispalkkaa perustellaan silläkin, että sosiaaliturvajärjestelmä on sekava, ristiriitainen ja nöyryyttävä. Miksemme vaadi perusteellista sosiaaliturvajärjestelmän remonttia? Eihän tuon pitäisi rakettitiedettä olla, mutta se olisi realistisempi hanke kuin perustulo. Itse asiassa, miksei siitä voisi yrittää vasemmistopuolueiden ja ay-liikkeen yhteistä projektia?
Julkisen talouden tila on nyt onneton. Kunnissa käydään vääntöä joka ikisestä eurosta, jotta saataisiin turvattua koulujen toiminta, lääkäripalvelut, korjattua homeiset päiväkodit, parannettua omaishoitajien asemaa ja järjestettyä paljon muuta välttämätöntä. Tähän niukkuuteenko pitäisi tarjota nyt suurta veroremonttia, jotta päästäisiin jakamaan perustuloa?
Perustulo ei toteudu vasemmistoliiton eikä edes vasemmistoliiton ja vihreiden yhteisvoimin. Mistä saataisiin lisätukea? Luulen, että sitä ei erityisemmin muualta tule. Tietysti vuonna 2015 hallitusneuvotteluissa voi perustuloa esittää, mutta ei siitä kannata kynnyskysymystä tehdä. Sillä tavalla voi tulla pitkä oppositiokausi. Silloin ei tule perustuloa eikä edes sosiaaliturvajärjestelmän remonttia.
uutiskirje 
