Pedro Almodovar -filmin Korkeat korot (1991) alussa päähenkilö (Victoria Abril) odottelee lentokentällä jotakuta. Kamera ajaa lähemmäksi, samalla naisen mieli saa muiston siivet ja lento päätyy vuoteen 1972.
Naisen nimi on Rebecca, hän tuntuu olleen pikkulikkana melkoinen tuittupää. Lapsuustaustaa avarretaan toisella lyhyellä takaumalla.
Siirtymä nykyhetkeen paljastaa, että Rebecca on vastassa äitiään (Marisa Paredes), tunnettua laulajatarta. Alkuhalausten jälkeen tunnelma alkaa nopeasti kiristyä.
Almodovar luo nopeilla siirroilla tarinan keskeiset jännitteet. Äidin ja hänen television uutistenlukijana toimivan tyttärensä lisäksi keskuskvartettiin kuuluvat jälkimmäisen aviomies (Feodor Atkine) sekä paikallinen transvestiittitähti (Miguel Bosé).
Juonikuvio pulppuaa almodovarilaisen persoonalliseen tyyliin yllättäviä ja värikylläisiä käänteitä. Espanjalaisohjaaja on perusmelodramaatikko, joten siirtymät tv:n uutisstudion, naisvankilan ja kiihkeän pukukoppirakastelun välillä käyvät notkeasti.
Korkeat korot on Almodovarin alkutuotannon parhaita elokuvia. Sen keitoksissa riittää elämän ironiaa, raja koomisen ja traagisen välillä on häilyvä. Victoria Abril on yhtä sähköä naisena, joka purkaa henkilökohtaista painolastiaan odottamattomin seurauksin.
Korkeat korot. MTV3 lauantaina klo 22.30
uutiskirje 
