Jos historia todella toistaa itseään ensin tragediana, sitten komediana ja vihdoin farssina, voidaanko tosikkomaisia, kuin tuhkasta uudelleen syntyviä rasistisia ja fundamentalistia ideologioita vastustaa naurun avulla?
Tätä testataan TTT:n tuoreessa farssikomediassa Maanalainen armeija iskee jälleen. Testauspaikkana on toisen maailmansodan aikainen katukahvila Ranskassa.
Teoriassa jokaisen kahvilan asiakkaan pitäisi valita puolensa natsimiehittäjien tai vastarintaliikkeen välillä. Molempien puolien lähtökohta on sama: Jos et ole puolellamme, olet meitä vastaan.
Onko siis ”puolueeton” kultainen keskitie lainkaan mahdollinen kahden rintaman välissä? Voiko rasismia ihailevan herrakansan edustajien silmien edessä asettua puolustamaan sorrettuja ja syrjittyjä?
Liioiteltu groteski esitystapa taiteessa ja kirjallisuudessa astuu esiin aikakausina, joita leimaavat loputtomat yksityisten etujen väliset kiistat, radikaali muutos ja epäjärjestys. Kun vanhat arvot eivät enää vastaa arjen todellisuutta eivätkä uudet arvot ole vielä lyöneet itseään läpi, eletään groteskissa välitilassa.
Juuri tällaisessa tilanteessa eletään TTT:n näytelmässä Maanalainen armeija iskee jälleen. Mikään vanha ei päde, eikä tukalasta tilanteesta näytä olevan ulospääsyä. Vastarintaliikkeen toiminta on ainaista piiloleikkiä korskean valloittajan silmien ja korvien alla.
Kahvilanomistaja René (Ola Tuominen) lipevänä ja palvelualttiina jokamiehenä on jatkuvasti puun ja kuoren välissä, kun saksalaiset upseerit ovat ihastuneet hänen kahvilansa alttiisiin tarjoilijattariin ja nauttivat Renén tarjoamasta hyvästä palvelusta.
Samoin vastarintaliikkeen edustajat pitävät kahvilaa keskuspaikkanaan, ja Renén keittiön takahuoneeseen on kätketty arvokas salaisuus, jolla on monta ottajaa.
Hilpeää huvinäytelmää farssia kantavat väärinkäsitykset ja salaisuudet ovat siis koossa, ja alkuesittelyjen jälkeen vauhdikas, monikulttuurinen meno voi alkaa.
Historian loputon toisto
Yhdysvaltain ulkoministeriön johtaviin tutkijoihin lukeutunut Francis Fukuyama (s.1952) julkaisi kesällä 1989 tulevaisuuteen valoisasti suhtautuvan artikkelin Historian loppu.
Hänen kuningasajatuksenaan oli, että kansandemokratioiden ja neuvostojärjestelmän sortuminen vapauttaa ihmiskunnan poliittisen aatehistorian aikakauden kurimuksesta ja päästää kaikenmaailman -ismien välisistä taisteluista.
Tämän jälkeen maailma rauhoittuisi ja vaipuisi kulutusyhteiskunnan ihanteiden voiton jälkeiseen raukeuteen, eräänlaiseen tapahtumattomuuden olotilaan kaupan ollessa täysin vapaata ja kaiken ollessa täysin vapaasti kaupan.
Kenties Fukuyaman ilo poliittisesta aatehistoriasta vapautumisesta oli ennenaikaista, ainakin sen suhteen, millaisia uutisia kantautui esimerkiksi keskiviikkona Hollannista ja Ranskasta. Oikeistopopulistien johtajat Marine Le Pen ja Geert Wilders ilmoittivat tekevänsä ensi toukokuun eurovaaleissa yhteistyötä. Molemmat ovat äänekkäitä EU:n ja maahanmuuton vastustajia ja mielellään ovat ottamassa käyttöön jo moneenkin kertaan käytöstä poistettuja äärioikeistolaisia ideologioita. Onko historia pikemminkin toistumassa kuin loppumassa?
Olemmeko kulkemassa kohti menneisyyttä?
Maanalainen armeija iskee jälleen (´Allo ´Allo´!) on brittiläinen sitcom -sarja, joka pyöri BBC:llä vuodesta 1982 kymmenen vuoden ajan. Se parodioi sota-aikaan sijoittuvaa draamasarjaa Maanalainen armeija (Secret Army).
Sarjasta tehtiin vielä erityisjakso The Return of ´Allo Allo´!. Siinä Réne kirjoitti sota-ajan muistelmiaan. Näyttämäversio syntyi 1980-luvulla ja sitä esitettiin lontoolaisissa teattereissa ja kansainvälisillä kiertueilla. Mukana oli suuri osa tv-sarjan tähtiä.
Koska nauru ei kehota kumartamaan ketään, vaan pistelee ihmisiin epäilyksen piikkejä, onkin kysyttävä, elämmekö me länsimaiden historian farssin aikaa, kun historian vahakabineteista ovat jälleen astuneet esiin kummitukset esiintymään uutuuksina poliittisen aatehistorian näyttämöllä. Eversti Alberto (Juha-Matti Koskela) edustaa italialaista fasismia, Michelle (Soili Markkanen) ranskalaista vastarintaliikettä, luutnantti Gruber (Tuukka Huttunen) sukupuolivähemmistöjä, Renén puoliso Edith (Minna Hokkanen) naisellista arkijärkeä ja oveluutta.
Roolihenkilöiden tyypityksissä ja psykologisoinnissa onnistutaan hyvin, ja katsojan on helppo hymyillen seurata heidän edesottamuksiaan.
Kaikesta eurokriiseilystä ja -kreiseilystä huolimatta iloa ei pidä ottaa irti elämästä vaan raikukoon nauru elämämme keskellä. Oman kortensa tähän kekoon kantaa ryhdikkäästi TTT:n uutuusnäytelmä.
René toteaakin, että jotkut suurmiehet ja -naiset tekevät vaikeina aikoina sankaritekoja, mutta meidän tavallisten ihmisten on taivuttava aina kompromisseihin säilyttääksemme ainokaisen, ja siksi niin rakkaan henkemme.
Natsikenraali von Schmelling (Arto Murtonen) yrittää pitää yllä hauskan miehen mainetta kertomalla vitsin: Miten saat englantilaisen polttamaan korvansa? Soita hänelle juuri silloin kun hän on silittämässä paitaansa. Koska nauru on sosiaalista liimaa, hänen vitsilleen nauretaan väkinäisesti.
Tuolloin 30 vuotta sitten tv-sarja ”Maanalainen armeija iskee jälleen” oli jo kaukaista menneisyyttä. Nyt se tuntuu vaarallisen ajankohtaiselta ja enteilee tulevaisuuden näkymiä. Olemmeko kulkemassa kohti menneisyyttä?
Tampereen Työväen Teatteri: Maanalainen armeija iskee jälleen. Käsikirjoitus: Jeremy Lloyd ja Davis Croft, suom. Aino Piirola. Ohjaus: Mika Eirtovaara, lavastus sekä pukusuunnittelu perustuen TV-sarjaan: Marjaana Mutanen, maskeeraus: Emmi Lahtinen, koreografia: Osku Heiskanen, valosuunnittelu: Eero Auvinen, äänisuunnittelu: Jarkko Tuohimaa.Rooleissa: Ola Tuominen, Minna Hokkanen, Tuukka Huttunen, Heidi Kiviharju, Juha-Matti Koskela, Soili Markkanen, Arto Murtonen, Suvi-Sini Peltola, Matti Pussinen-Eloranta, Tommi Raitalehto ja Jukka Saikkonen.
Suomen kantaesitys oli suurella näyttämöllä 17.10.2013.
lehti 