KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Turhautumisen lyhyt historia

Pertti Villo vaihtoi, koska pettyi. Hän ei halua kuitenkaan polttaa siltoja takanaan, koska Paavo Arhinmäessä on ainesta.

Pertti Villo vaihtoi, koska pettyi. Hän ei halua kuitenkaan polttaa siltoja takanaan, koska Paavo Arhinmäessä on ainesta. Kuva: Eeva Suorlahti

Pertti Villo vaihtoi Vasemmistoliiton Perussuomalaisiin juuri ennen EU-vaaleja. Hän ei ollut ainoa, joka loikkasi mutta ainoa, joka suostui kertomaan syyt puolueen vaihtamiselle.Annetaan miehen itse kertoa miksi hän tuskastui Vasemmistoliittoon.

AKI LAUROKARI
3.7.2009 10.45
Fediverse-instanssi:

Perussuomalaisia äänestetään yli puoluerajojen

– Täytyy ottaa huomioon se, että vanhoilla eduskuntapuolueilla on ollut mahdollisuutensa vaikuttaa, koulutuspäällikkö Pertti Villo sanoo.

Hän haluaa, että järjestelmän palikat kootaan uudelleen. Se kokoaminen onnistuu Villon mukaan nyt parhaiten perussuomalaisten kautta. Vasemmistoliiton ehdokkaana hän ehti olla kunnallisvaaliehdokkaana kolme kertaa, kunnes ennen EU-vaaleja mitta tuli täyteen. Vasemmistoliitto sai jäädä, koska sen kautta homma ei enää kulkenut. Suurimmat syyt puolueen vaihdolle ovat turhautuminen poliitikkoihin ja vanhaan menoon.

– Suurimmalle osalle suomalaisista riittää tutkimusten mukaan se, että poliitikko lupaa toivoa paremmasta elämästä. Nyt tätä toivoa lupaavat kaikki puolueet. Vähemmän tärkeää on se, että miten nämä puheet ja teot käyvät yksiin.

ILMOITUS
ILMOITUS
Olen maahanmuuton suhteen niin kriittinen kuin vain voi olla.

Villon mukaan politiikasta on tullut kilpailua siitä, että kenellä on hienoin slogan ja eniten ilmapalloja. Poliitikko on ammatti eikä ihanteita enää hänen mukaansa ole, vaan kaikki on ostettavissa.

– Kaikki on myytävissä, kunhan päästään valtaan käsiksi. Vihreätkin hyväksyvät ydinvoiman, jos pääsevät valtaan.

Valta on turmellut Villon mukaan myös Vasemmistoliiton.

Kaikki haluavat
kaikkien äänet

– Eihän Vasemmistoliitto ole yksin tämän kurjuuden takana, mutta se on ollut siinä mukana, Villo sanoo ja sulkee kätensä puuskaan.

Vasemmistoliitossa Villo oli mukana noin kahdeksan vuotta jäsenenä. Aikanaan hän tuli toimintaan ystävänsä houkuttelemana, ja koska halusi olla duunarin asialla.

– En ole sellainen monen sukupolven vasemmistoliittolainen, että olisin henkeen ja vereen.

Villo pettyi Vasemmistoliittoon, kun puolue oli viimeksi hallituksessa. Se oli aikaa, jolloin oli Villon mukaan mahdollisuus asioita muuttaa.

– Ei silloin kauheasti tapahtunut sellaisia asioita, joita minä ajattelen Vasemmistoliitosta. Miten se hyvinvointiyhteiskunnan puolustaminen näkyy? Ei mitään radikaaleja esityksiä tullut.

Eli kun Vasemmistoliitto pääsi valtaan, se menetti teränsä?

– Kyse on siitä, että puolueet ajavat samoja asioita mutta eri painotuksin. Vasemmistokin hyväksyy heikennykset lievennettyinä. Kaikki haluavat vain kaikkien äänet.

Hampaaton
ay-liike

Jos Vasemmistoliitossa tuli vain piipahdettua, ammattiyhdistysliikkeessä Villo on ollut aktiivi koko ikänsä. Ei sekään saa mairittelevia arvosanoja. Ay-liikkeestä on Villon mukaan tullut täysin hampaaton. Taistelemalla saatuja etuuksia murennetaan pala palalta pois. Tässä ay-liike saa katsoa peiliin.

– Paperiteollisuuden ja vientiteollisuuden nimissä uhrattiin aikanaan vähemmän tärkeitä jäseniä. Tasapuolisesti ei lähdetty ajamaan kaikkien etuja. Nyt ne silloin vahvat alkavat olla heikkoja.

– Ollessani ay-aktiivi, niin sama palkka oli tavoite kaikille. Tänä päivänä voi olla neljäkin työntekijää, jotka tekevät samaa duunia ja jokainen saa eri palkan. Ihmettelen vain sitä, että mistä karsittaisiin tänä päivänä, jos näitä etuja ei olisi silloin saatu?

Yksi tapahtuma erityisesti aiheutti luottamuspulan poltiikkaan ja erityisesti Euroopan unioniin.

– Olin Vantaan HK:lla luottamusmiehenä 1990-luvulla kun jännättiin, että mennäänkö EU:hun vai ei. Sitten mentiin, ja satoja ihmisiä sai lähteä heti ja pääosasto siirrettiin muualle, jotta saatiin unionilta tukea.

Ymmärrystä Euroopan unionia kohtaan ei ole tämän jälkeen ollut.

Missä EU,
siellä ongelma?

Vasemmistoliitossa EU-vaalien heikkoa äänisaalista, ja omien nukkumista on muun muassa perusteltu sillä, että puolueen äänestäjät ovat puoluejohtoa kriittisempiä Euroopan unionin suhteen. Villo kuului tähän joukkoon. Hänen mukaansa EU:n myötä meni itsenäisyys, ja tilalle tuli pelko.

– Herää epäilys, että vallataanko tämä maa sisältä päin. Tarkoitan sitä, että armeijassakin painotettiin, että uhka tulee ulkoapäin. Nykypäivän armeija harjoittelee kaupunkisotaa. Tiedätkö miksi?

Taidan arvata.

– Sen takia, että uhka tulee sisältäpäin. Suomen ei tarvitse kohta katsoa telkkarista terroristeja vaan voi katsoa ikkunasta ulos. Vapaassa liikkumisessa on myös huonot puolensa, Villo tuhahtaa.

Eikö EU:sta sitten ole mihinkään hyvään?

– Ilmastonmuutoksen ja rikollisuuden voisi EU hoitaa, kun se on saanut ne aikaankin. Myös minimisosiaaliturva on sellainen asia, jota EU:ssa voisi ajaa.

Ensin omat,
sitten muut

EU:n vastustaminen, huoli poliitikkojen luotettavuudesta ja ay-liikkeen voimattomuudesta. Tähän saakka Villon puheet kuulostavat siltä, että ne olisivat voineet tulla juuri ja juuri Vasemmistoliittolaisen suusta. Siirron perussuomalaisiin alkaa ymmärtää, kun Villo puhuu maahanmuutosta.

– Olen maahanmuuton suhteen niin kriittinen kuin vain voi olla. Niin kauan kun meillä on yksikin sotaveteraani ilman kunnollista asuntoa, ja ruokajonot ovat sitä mitä ovat, niin ei pidä ottaa muitakaan. Suosin suomalaista, vaikka jonkun mielestä se voi olla rasismia.

Mutta eikö meillä ole jopa oikeus auttaa niitä, joilla menee huonosti?

– Kyllä minä ensin katson, että kotona on lapsilla riittävästi ja jos jää ylimääräistä, niin sitten voin antaa.

Moni muu ei ole näin auttavainen. Perussuomalaisiin on pesiytynyt kasvava ryhmä äärioikeistolaisia. Tämän aineksen Villo tuomitsee.

– Sanotaan näin, että en tykkää. Sama juttu, kun jalkapallopeleihin tulee aina tällaisia, jotka omiin tarkoituksiinsa hyödyntää niitä tilaisuuksia. Ääriaineksia ei voida välttää.

Siltä tosiaan vaikuttaa. Perussuomalaiset ovat keränneet itselleen kirjavan joukon, johon mahtuu porukkaa natseista jopa niihin maahanmuuttajiin.

Puolue elää huumaa, ja se on pitkälti yhden miehen ansiota.

Karismaattiset
johtajat

Timo Soini on Villon mukaan mies, joka pystyy laittamaan kampoihin valtapuolueille. Mutta jos kaikki joskus vallassa olleet puolueet ovat tuottaneet pettymyksen, voiko sama käydä Perussuomalaisten kohdalla? Mitä jos tämä populistipuolue hajoaa heti kun saa valtaa?

– Sitten täytyy katsoa tilanne uudelleen, Villo pohtii.

On myös eräs toinen poliitikko, jota kohtaan Villolla on kovat odotukset.

– Siitä olen onnellinen, että Paavo Arhinmäestä tuli puheenjohtaja. Yksi mies ei tosin muutosta pysty saamaan aikaan. Siellä on omat jännitteensä, ja selkään puukotus alkaa heti valinnan jälkeen tavalla tai toisella. Se on todella raskas ja tuulinen paikka.

Villo tosin toivoo, että Arhinmäki saisi rivit ojennukseen. Se voisi saada paljon puolueeseen pettyneitä palaamaan takaisin. Omasta puolestaan Villo ei vielä osaa sanoa. Nyt hän haluaa katsoa mitä muilla on annettavana.

– Nyt menen sinne missä enemmistö ajattelee samalla tavalla kuin minä. Se on totta, että joka puolueessa on erilaisia näkemyksiä. En halua polttaa siltoja takanani. Voi olla, että huomaan ettei perussuomalaiset olekaan minun paikka.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Tom-Henrik Sirviöstä on hassua, että työttömyyden kasvusta ei pystytä puhumaan suoraan, vaan keksitään tekosyitä. Tekosyitä keksimällä vältetään puhuminen oikeasta ongelmasta.

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

Jessi Jokelainen

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

Unkarin uusi pääministeri Peter Magyar hallituksensa kanssa.

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

Suomen Diakoniopiston lähihoitajaryhmän opiskelija Helsingissä elokuussa 2019.

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

Uusimmat

Moskovalaisia Punaisen torin sisäänkäynnillä. Venäjän valtio on lainsäädännön ja leimaavan puheen avulla järjestelmällisesti pyrkinyt eristämään lhbtiqa+-yhteisön.

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

Mehrmaa on joutunut muuttamaan lastensa kanssa toistuvasti Talibanin valtaannousun jälkeen, mutta hän jatkaa työtään afganistanilaisten naisten auttamiseksi.

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

Tom-Henrik Sirviöstä on hassua, että työttömyyden kasvusta ei pystytä puhumaan suoraan, vaan keksitään tekosyitä. Tekosyitä keksimällä vältetään puhuminen oikeasta ongelmasta.

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

Afrikka on maailman nuorin maanosa. Yli 60 prosenttia sen väestöstä on alle 25-vuotiaita, mutta miljoonille nuorille ei löydy työtä. Kuva:

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Jos ennallistaminen uhrataan eturistiriidoille, asumme kohta kaikki tuhansien liejulampien maassa

 
02

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
03

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

 
04

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

 
05

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026

MM-futista pelataan korruption keskellä – Kysyimme, ovatko miesten jalkapallon MM-kisat pilalla

24.06.2026

Vasemmistoliiton Koskela on matkalla kohti vaalivoittoa – ”Hallitukseen pitää haluta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä”

23.06.2026

Europarlamentti vähentää lupahärdelliä: Apu, kalusto ja ihmiset saadaan liikkeelle, kun on kiire

23.06.2026

Orpon hallitus uudistaa koulutusta: Vanginvartijoiden koulutus ylitäysien vankiloiden vastuulle

23.06.2026

Saramo: EU:n kauppasopu USA:n kanssa oli antautumissopimus – ”Annamme ymmärtää, että meitä saa kiristää”

23.06.2026

Jos ennallistaminen uhrataan eturistiriidoille, asumme kohta kaikki tuhansien liejulampien maassa

23.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset