KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Turhautumisen lyhyt historia

Pertti Villo vaihtoi, koska pettyi. Hän ei halua kuitenkaan polttaa siltoja takanaan, koska Paavo Arhinmäessä on ainesta.

Pertti Villo vaihtoi, koska pettyi. Hän ei halua kuitenkaan polttaa siltoja takanaan, koska Paavo Arhinmäessä on ainesta. Kuva: Eeva Suorlahti

Pertti Villo vaihtoi Vasemmistoliiton Perussuomalaisiin juuri ennen EU-vaaleja. Hän ei ollut ainoa, joka loikkasi mutta ainoa, joka suostui kertomaan syyt puolueen vaihtamiselle.Annetaan miehen itse kertoa miksi hän tuskastui Vasemmistoliittoon.

AKI LAUROKARI
3.7.2009 10.45

Perussuomalaisia äänestetään yli puoluerajojen

– Täytyy ottaa huomioon se, että vanhoilla eduskuntapuolueilla on ollut mahdollisuutensa vaikuttaa, koulutuspäällikkö Pertti Villo sanoo.

Hän haluaa, että järjestelmän palikat kootaan uudelleen. Se kokoaminen onnistuu Villon mukaan nyt parhaiten perussuomalaisten kautta. Vasemmistoliiton ehdokkaana hän ehti olla kunnallisvaaliehdokkaana kolme kertaa, kunnes ennen EU-vaaleja mitta tuli täyteen. Vasemmistoliitto sai jäädä, koska sen kautta homma ei enää kulkenut. Suurimmat syyt puolueen vaihdolle ovat turhautuminen poliitikkoihin ja vanhaan menoon.

– Suurimmalle osalle suomalaisista riittää tutkimusten mukaan se, että poliitikko lupaa toivoa paremmasta elämästä. Nyt tätä toivoa lupaavat kaikki puolueet. Vähemmän tärkeää on se, että miten nämä puheet ja teot käyvät yksiin.

ILMOITUS
ILMOITUS
Olen maahanmuuton suhteen niin kriittinen kuin vain voi olla.

Villon mukaan politiikasta on tullut kilpailua siitä, että kenellä on hienoin slogan ja eniten ilmapalloja. Poliitikko on ammatti eikä ihanteita enää hänen mukaansa ole, vaan kaikki on ostettavissa.

– Kaikki on myytävissä, kunhan päästään valtaan käsiksi. Vihreätkin hyväksyvät ydinvoiman, jos pääsevät valtaan.

Valta on turmellut Villon mukaan myös Vasemmistoliiton.

Kaikki haluavat
kaikkien äänet

– Eihän Vasemmistoliitto ole yksin tämän kurjuuden takana, mutta se on ollut siinä mukana, Villo sanoo ja sulkee kätensä puuskaan.

Vasemmistoliitossa Villo oli mukana noin kahdeksan vuotta jäsenenä. Aikanaan hän tuli toimintaan ystävänsä houkuttelemana, ja koska halusi olla duunarin asialla.

– En ole sellainen monen sukupolven vasemmistoliittolainen, että olisin henkeen ja vereen.

Villo pettyi Vasemmistoliittoon, kun puolue oli viimeksi hallituksessa. Se oli aikaa, jolloin oli Villon mukaan mahdollisuus asioita muuttaa.

– Ei silloin kauheasti tapahtunut sellaisia asioita, joita minä ajattelen Vasemmistoliitosta. Miten se hyvinvointiyhteiskunnan puolustaminen näkyy? Ei mitään radikaaleja esityksiä tullut.

Eli kun Vasemmistoliitto pääsi valtaan, se menetti teränsä?

– Kyse on siitä, että puolueet ajavat samoja asioita mutta eri painotuksin. Vasemmistokin hyväksyy heikennykset lievennettyinä. Kaikki haluavat vain kaikkien äänet.

Hampaaton
ay-liike

Jos Vasemmistoliitossa tuli vain piipahdettua, ammattiyhdistysliikkeessä Villo on ollut aktiivi koko ikänsä. Ei sekään saa mairittelevia arvosanoja. Ay-liikkeestä on Villon mukaan tullut täysin hampaaton. Taistelemalla saatuja etuuksia murennetaan pala palalta pois. Tässä ay-liike saa katsoa peiliin.

– Paperiteollisuuden ja vientiteollisuuden nimissä uhrattiin aikanaan vähemmän tärkeitä jäseniä. Tasapuolisesti ei lähdetty ajamaan kaikkien etuja. Nyt ne silloin vahvat alkavat olla heikkoja.

– Ollessani ay-aktiivi, niin sama palkka oli tavoite kaikille. Tänä päivänä voi olla neljäkin työntekijää, jotka tekevät samaa duunia ja jokainen saa eri palkan. Ihmettelen vain sitä, että mistä karsittaisiin tänä päivänä, jos näitä etuja ei olisi silloin saatu?

Yksi tapahtuma erityisesti aiheutti luottamuspulan poltiikkaan ja erityisesti Euroopan unioniin.

– Olin Vantaan HK:lla luottamusmiehenä 1990-luvulla kun jännättiin, että mennäänkö EU:hun vai ei. Sitten mentiin, ja satoja ihmisiä sai lähteä heti ja pääosasto siirrettiin muualle, jotta saatiin unionilta tukea.

Ymmärrystä Euroopan unionia kohtaan ei ole tämän jälkeen ollut.

Missä EU,
siellä ongelma?

Vasemmistoliitossa EU-vaalien heikkoa äänisaalista, ja omien nukkumista on muun muassa perusteltu sillä, että puolueen äänestäjät ovat puoluejohtoa kriittisempiä Euroopan unionin suhteen. Villo kuului tähän joukkoon. Hänen mukaansa EU:n myötä meni itsenäisyys, ja tilalle tuli pelko.

– Herää epäilys, että vallataanko tämä maa sisältä päin. Tarkoitan sitä, että armeijassakin painotettiin, että uhka tulee ulkoapäin. Nykypäivän armeija harjoittelee kaupunkisotaa. Tiedätkö miksi?

Taidan arvata.

– Sen takia, että uhka tulee sisältäpäin. Suomen ei tarvitse kohta katsoa telkkarista terroristeja vaan voi katsoa ikkunasta ulos. Vapaassa liikkumisessa on myös huonot puolensa, Villo tuhahtaa.

Eikö EU:sta sitten ole mihinkään hyvään?

– Ilmastonmuutoksen ja rikollisuuden voisi EU hoitaa, kun se on saanut ne aikaankin. Myös minimisosiaaliturva on sellainen asia, jota EU:ssa voisi ajaa.

Ensin omat,
sitten muut

EU:n vastustaminen, huoli poliitikkojen luotettavuudesta ja ay-liikkeen voimattomuudesta. Tähän saakka Villon puheet kuulostavat siltä, että ne olisivat voineet tulla juuri ja juuri Vasemmistoliittolaisen suusta. Siirron perussuomalaisiin alkaa ymmärtää, kun Villo puhuu maahanmuutosta.

– Olen maahanmuuton suhteen niin kriittinen kuin vain voi olla. Niin kauan kun meillä on yksikin sotaveteraani ilman kunnollista asuntoa, ja ruokajonot ovat sitä mitä ovat, niin ei pidä ottaa muitakaan. Suosin suomalaista, vaikka jonkun mielestä se voi olla rasismia.

Mutta eikö meillä ole jopa oikeus auttaa niitä, joilla menee huonosti?

– Kyllä minä ensin katson, että kotona on lapsilla riittävästi ja jos jää ylimääräistä, niin sitten voin antaa.

Moni muu ei ole näin auttavainen. Perussuomalaisiin on pesiytynyt kasvava ryhmä äärioikeistolaisia. Tämän aineksen Villo tuomitsee.

– Sanotaan näin, että en tykkää. Sama juttu, kun jalkapallopeleihin tulee aina tällaisia, jotka omiin tarkoituksiinsa hyödyntää niitä tilaisuuksia. Ääriaineksia ei voida välttää.

Siltä tosiaan vaikuttaa. Perussuomalaiset ovat keränneet itselleen kirjavan joukon, johon mahtuu porukkaa natseista jopa niihin maahanmuuttajiin.

Puolue elää huumaa, ja se on pitkälti yhden miehen ansiota.

Karismaattiset
johtajat

Timo Soini on Villon mukaan mies, joka pystyy laittamaan kampoihin valtapuolueille. Mutta jos kaikki joskus vallassa olleet puolueet ovat tuottaneet pettymyksen, voiko sama käydä Perussuomalaisten kohdalla? Mitä jos tämä populistipuolue hajoaa heti kun saa valtaa?

– Sitten täytyy katsoa tilanne uudelleen, Villo pohtii.

On myös eräs toinen poliitikko, jota kohtaan Villolla on kovat odotukset.

– Siitä olen onnellinen, että Paavo Arhinmäestä tuli puheenjohtaja. Yksi mies ei tosin muutosta pysty saamaan aikaan. Siellä on omat jännitteensä, ja selkään puukotus alkaa heti valinnan jälkeen tavalla tai toisella. Se on todella raskas ja tuulinen paikka.

Villo tosin toivoo, että Arhinmäki saisi rivit ojennukseen. Se voisi saada paljon puolueeseen pettyneitä palaamaan takaisin. Omasta puolestaan Villo ei vielä osaa sanoa. Nyt hän haluaa katsoa mitä muilla on annettavana.

– Nyt menen sinne missä enemmistö ajattelee samalla tavalla kuin minä. Se on totta, että joka puolueessa on erilaisia näkemyksiä. En halua polttaa siltoja takanani. Voi olla, että huomaan ettei perussuomalaiset olekaan minun paikka.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Minja Koskela lupasi vasemmistoliiton esittävän sosiaaliturvaleikkauksien perumista tänäkin syksynä.

Orpon hallitus loi Suomeen 100000 työpaikan sijasta yli 80000 uutta työtöntä, Minja Koskela vertasi välikysymyskeskustelussa

Jokainen Luxemburgin yrityksiltä keräämä veroeuro vähentää viisi euroa muilta mailta, Jussi Saramo tiivistää.

Vasemmiston Saramo tiivistää, mistä Euroopan taloudelliset ongelmat johtuvat – ”Syyt löytyvät Luxemburgista, Irlannista ja Alankomaista”

Lapualaiset Iisakki Valkama ja Nuutti Nummikoski pahoinpitelevät Työn Äänen faktoria Eino Niemistä Vaasan oikeustalon ulkopuolella 4. kesäkuuta 1930.

Monet 1930-luvun kehityskulut tuntuvat toistuvan 2020-luvulla, sanoo lapualaisuuden tutkija

Eduskuntaryhmät esittelivät velkajarrusopua tiistaina perussuomalaisten Jani Mäkelän johdolla.

Velkajarru sementoi oikeistohallituksen kurjistamispolitiikan, sanoo Saramo

Uusimmat

Minja Koskela lupasi vasemmistoliiton esittävän sosiaaliturvaleikkauksien perumista tänäkin syksynä.

Orpon hallitus loi Suomeen 100000 työpaikan sijasta yli 80000 uutta työtöntä, Minja Koskela vertasi välikysymyskeskustelussa

Jokainen Luxemburgin yrityksiltä keräämä veroeuro vähentää viisi euroa muilta mailta, Jussi Saramo tiivistää.

Vasemmiston Saramo tiivistää, mistä Euroopan taloudelliset ongelmat johtuvat – ”Syyt löytyvät Luxemburgista, Irlannista ja Alankomaista”

Lapualaiset Iisakki Valkama ja Nuutti Nummikoski pahoinpitelevät Työn Äänen faktoria Eino Niemistä Vaasan oikeustalon ulkopuolella 4. kesäkuuta 1930.

Monet 1930-luvun kehityskulut tuntuvat toistuvan 2020-luvulla, sanoo lapualaisuuden tutkija

Eduskuntaryhmät esittelivät velkajarrusopua tiistaina perussuomalaisten Jani Mäkelän johdolla.

Velkajarru sementoi oikeistohallituksen kurjistamispolitiikan, sanoo Saramo

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Suurin osa työttömistä saa nyt alinta työttömyysturvaa

 
02

EK, Romakkaniemi, Pentikäinen…”Nämä tahot halusivat hyökätä järjestäytyneitä työmarkkinoita vastaan”

 
03

Venäjä hyökkää Suomeen ällistyttävän pikkutarkkoja yksityiskohtia pursuavassa esikoissotaromaanissa

 
04

Taas yksi uusi työttömyysennätys, käänne huonompaan vuoden alkupuolella

 
05

Satu Rämön suosion salaisuus – kriitikko perkasi Hildur-ilmiön

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Jakke Laakso muistelee, mutta ei sitä, mitä kaikki odottivat

15.10.2025

Velkajarru on virhe, kommentoi toiseksi suurin palkansaajakeskusjärjestö STTK

14.10.2025

Velkajarrua käytettäisiin taantumassa: ”Aiheuttaa noidankehän, jossa joudutaan leikkaamaan myös kasvun edellytyksiä”

14.10.2025

SDP ja vihreät mukana oikeistohallituksen ideoimassa velkajarrussa

14.10.2025

Vasemmiston Sarkkinen perustelee, miksi puolue ei ole velkajarrussa mukana –  ”Kolmessa keskeisessä kohdassa on tiukempia vaatimuksia kuin mitä EU edellyttäisi”

14.10.2025

Vasemmistoliitto sanoo velkajarrulle ei – ”Kansallinen lisäsääntely on tarpeetonta ja erityisen haitallista matalan kasvun olosuhteissa”

14.10.2025

Purra veti taas maton Orpon jalkojen alta katumalla rasismitiedonantoa, jonka piti olla hallitusohjelman tasoinen

14.10.2025

SAK hyvin kriittinen velkajarrulle – ”Sitovana lainsäädäntönä ei ole järkeä asettaa kansallisesti ylimääräisiä sitoumuksia”

14.10.2025

Suomalaisten luottamus on romahtanut kaikkeen, ja erityisesti hallitukseen, todistaa hallituksen oma tutkimus

14.10.2025

Yritysvastuu on lentämässä europarlamentissa romukoppaan, sanoo Li Andersson

14.10.2025

Oikeistovalta jyllää – vuoden paras politiikka-kirja kertoo, miksi

14.10.2025

Jo 1800-luvun lopulla puhuttiin kasvispihvistä – ”Suomenpuhujille ei tuottane ongelmia hahmottaa, mikä lihapulla on”

13.10.2025

Amisten opetus romahti – Mistä osaajia telakoille?

13.10.2025

Ihmiskunnan kohtalonkysymys, johon on vastattava uskottavasti ja pian

13.10.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

On aika keskustella siitä, mitä tapahtuu Palestiinan valtion tunnustamisen jälkeen

26.09.2025

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään