Vain puolet nuorista koki ihmisten edes jollakin tavalla arvostavansa heitä.
– Luku on alhainen, sillä koko väestöstä noin 98 prosenttia tuntee olevansa arvostettu, Itä-Suomen yliopiston hyvinvointisosiologian professori Juho Saari sanoo.
Itä-Suomen yliopiston, Helsingin Diakonissalaitoksen ja Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkimusta varten haastateltiin 120 nuorta. Nuoret ovat Vamos-palveluiden piirissä.
Palveluihin on hakeutunut kaikkiaan 1 400 nuorta, jotka ovat iältään 16-30-vuotiaita. Joka kymmenennellä haastatellulla peruskoulu oli jäänyt kesken.
Syrjäytyneet nuoret ovat kokeneet koulukiusaamista, yksinäisyyttä ja oppimisongelmia jo varhain peruskoulussa. Nämä kokemukset ovat jopa opiskelu- ja työuran esteinä, tutkimuksessa todetaan.
– Tuloksia leimasi nuorten miesten pahoinvointi ja henkinen rikkinäisyys, Vamoksen koordinaattori Olli Alanen toteaa.
Tutkimuksen mukaan kyky saada kavereita lapsuudessa johti myös kavereiden saamiseen koulussa. Viidesosa haastatelluista kokee jääneensä lapsuudessaan vaille ystäviä. Kolmasosa puolestaan ilmoitti, ettei ollut koulussa saanut yhtään ystävää.
Oppimisvaikeuksia oli suurimmalla osalla nuorista.
– Kolmasosa ei kokenut saaneensa apua oppimisvaikeuksiin, Alanen toteaa.
Miehet olivat selvästi naisia kiusatumpia koulussa. Apua koulukiusaamiseen koki saaneensa noin 15 prosenttia vastaajista.
– Muutenkin peruskoulu on ollut miehille naisia negatiivisempi kokemus, Alanen selvittää.
Arvostus vähissä, samoin luottamus
– Itsetuntoa tuntuu nakertavan monisuuntainen luottamusvaje. Etenkin ulkopuolisiin ihmisiin luotetaan heikosti, Vamoksen Alanen toteaa.
Heikosta itsetunnosta kertoo Alasen mukaan myös se, että vastaajat syyttävät itseään omasta tilanteestaan.
– Tutkimustiedon mukaan mitä parempi itsetunto ihmisellä on, sitä enemmän syytetään muita omista epäonnistumisista ja negatiivisista kokemuksista.
Itsetunto liittyy ulkonäköön
Tyytyväisyys omaan ulkonäköön ja omaan painoon on vahvassa yhteydessä sekä nykyiseen hyvinvointiin että hyvinvoinnissa tapahtuneisiin muutoksiin.
– Ulkonäkö on keskeisessä roolissa. Sillä on hyvin voimakas yhteys esimerkiksi itsetunnon kokemuksiin.
Miesten kokemus ulkonäöstään ja painostaan oli selkeästi heikompi kuin naisten. Alasen arvioinnin mukaan kysymys ei ehkä ole niinkään ulkonäöstä, vaan kadonneesta maskuliinisuudesta.
– Ei koeta itseä tarpeeksi miehekkääksi.
Tulevaisuudelta odotetaan hyvää
– Yhdeksän kymmenestä pitää mahdollisena, että puolen vuoden päästä hänellä on ystäviä. Kolme neljästä toivoo olevansa puolen vuoden päästä opiskelemassa tai työssä, Olli Alanen summaa haastateltujen nuorten tulevaisuudennäkymiä.
Diakonissalaitos arvioi nuorten avuntarvitsijoiden kärsivän pirstaleisesta palveluverkostosta.
– Tarvitaan kokonaisvaltaista otetta, jossa nuoresta välitetään ja jossa nuorta kohdellaan kunnioittavasti, professori Juho Saari toteaa.
Pelkästään Helsingissä arvioidaan olevan kaikkiaan 10 000 nuorta, jotka ovat kaiken avun ulkopuolella.
uutiskirje 
