Pintaa syvemmältä
Arabiemiraattien hävittäjäkoneiden tekemät ilmaiskut Libyassa eivät juuri ylittäneet meillä uutiskynnystä. Kilpailevien aseellisten ryhmien runtelema Libya näyttäisi muutenkin kaikonneen uutisista sen jälkeen kun Muammar Gaddafi surmattiin syksyllä 2011 Nato-maiden kuukausia kestäneiden ilmapommitusten jälkeen.
New York Times -lehti paljasti alkuviikosta, että Arabiemiraattien hävittäjät olivat vastuussa Libyan pääkaupunkiin Tripoliin viime viikolla tehdyistä ilmaiskuista, joissa kuoli kymmeniä ihmisiä. Iskujen kohteena olivat Libyan aamunkoitoksi kutsutun aseellisen liittouman tukikohdat ja maan sisäministeriön rakennus.
Iskuista huolimatta Libyan aamunkoiton joukot valtasivat sunnuntaina Tripolin lentokentän, jonka hallinnasta oli taisteltu jo kuukauden päivät.
Persianlahden maiden kuninkaat ja emiirit pitävät islamisteja pahimpana uhkana olemassaololleen.
Lentokenttä oli ollut Libyan hallituksen rahoittamien Zintanin prikaatien hallinnassa Gaddafin syrjäyttämisestä asti.
Libyan aamunkoiton joukot koostuvat useista aseellisista ryhmistä, joista osa on kotoisin Misratan kaupungista ja osa on islamisteja. Misratan prikaatit muistetaan kenties parhaiten siitä, että he ottivat kiinni Muammar Gaddafin lokakuussa 2011 ja surmasivat hänet.
Zintanin prikaatien miehet ovat puolestaan kotoisin Tripolin eteläpuolella sijaitsevan Zintanin kaupungin alueelta. Nämä joukot ottivat Gaddafin pojan Seif al-Islamin vangiksi marraskuussa 2011 ja pitävät häntä edelleen vankinaan Zintanissa.
Miksi ihmeessä Arabiemiraattien ilmavoimat pommittavat sekasortoista Libyaa? Libya sijaitsee Pohjois-Afrikassa tuhansien kilometrien päässä Persianlahden emiirikunnista, joista tunnetuimpia ovat äveriäät liikekeskukset Abu Dhabi ja Dubai.
Kyseessä on monimutkainen alueellisen valtataistelun vyyhti, joka käynnistyi arabimaiden kansanousujen jälkeen, kun muslimiveljeskuntien perustamat puolueet voittivat ensimmäiset vapaat vaalit Tunisiassa ja Egyptissä ja pääsivät hallitusvaltaan.
Persianlahden maissa Saudi-Arabiassa, Arabiemiraateissa ja Bahrainissa valtaapitävät kuninkaat ja emiirit pitävät muslimiveljeskuntia pahimpana uhkana olemassaololleen. Nämä maat ovat uskonnollisesti vanhoillisia absoluuttisia monarkioita, joissa ei ole minkäänlaista kansanvaltaa.
Alkujaan Egyptistä peräisin oleva Muslimiveljeskunta on uskonnollinen ja yhteiskunnallinen liike, joka pyrkii poliittiseen valtaan yleensä väkivallattomin keinoin. Useimmissa arabimaissa veljeskunnan jäsenet ovat olleet vainottuja vuosikymmenten ajan.
Persianlahden maista Qatar on kuitenkin päättänyt tukea muslimiveljeskuntia muissa arabimaissa ja myös islamistisia aseellisia liikkeitä.
Qatarin emiirin rahoittama satelliittikanava Al Jazeera antoi äänen Egyptin kansannousulle ja välitti tv-kuvia Kairon Tahririn aukion tapahtumista kaikkien arabimaiden olohuoneisiin. Kansannousun jälkeen Al Jazeerasta tuli monien mielestä muslimiveljien Vapaus- ja oikeuspuolueen äänitorvi.
Tukemalla maltillisia ja myös radikaalimpia islamisteja Qatar arveli saavansa suurempaa vaikutusvaltaa arabimaissa, kun islamistiset liikkeet tulisivat niissä lähiaikoina valtaan. Turkin islamistinen hallitus on ollut samoilla linjoilla.
Miltei kaikissa Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kriisipesäkkeissä Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit aseistavat ja rahoittavat nyt vallanpitäjiä tai aseellisia liikkeitä, jotka taistelevat islamisteja vastaan. Islamistiset ryhmät voivat vastaavasti odottaa tukea Qatarista ja Turkista.
Myös Egypti liittyi Saudi-Arabian ja Arabiemiraattien rintamaan viime vuonna tehdyn sotilasvallankaappauksen jälkeen, jossa Muslimiveljeskunnan ehdokkaana presidentiksi valittu Mohammed Mursi syöstiin vallasta.
Ilmaiskuja Libyaan viikko sitten tehneet emiraattien hävittäjät tulivat New York Timesin tietojen mukaan Egyptissä sijaitsevasta tukikohdasta.
Egyptin ja Arabiemiraattien erikoisjoukot ovat käyneet kuukausien ajan myös maataisteluja Libyan itäosien islamistijoukkoja vastaan yhdessä kenraali Khalifa Haftarin johtaman Libyan kansallisarmeijan sotilaiden kanssa.
Qatar on puolestaan kouluttanut ja rahoittanut Libyan islamistijoukkoja – maan itäosissa Bengasista käsin toimivaa 17. helmikuun marttyyrien prikaatia ja maan länsiosissa Misratan prikaateja ja Libyan aamunkoittoa, jonka joukot valtasivat viikonloppuna Tripolin lentokentän.
Qatar ja Arabiemiraatit olivat molemmat keskeisesti mukana myös Naton sotaoperaatiossa Muammar Gaddafia vastaan, mutta maat tukivat alusta alkaen eri kapinallisryhmiä.
Qatarin ja Arabiemiraattien välillä on ollut erimielisyyksiä aiemminkin. Persianlahden vanhoilliset kuningasperheet ja emiraatit eivät sulattaneet sitä, että Qatarin edellinen emiiri Hamad bin Khalifa Al Thani syrjäytti isänsä vallasta vuonna 1995. Hamad luovutti vuosi sitten vallan pojalleen Tamim bin Hamad Al Thanille.
Tämän vuoden keväänä Saudi-Arabia, Arabiemiraatit, Bahrain ja Egypti kutsuivat suurlähettiläänsä kotiin Qatarin pääkaupungista Dohasta vastalauseena sille, että Qatar antoi turvapaikan näistä maista kotoisin oleville islamisteille ja lähetysaikaa Al Jazeeran kanavilla. Saudi-Arabia ja kumppanit pitävät myös maltillisia islamisteja terroristeina.
Suurlähettiläät palasivat Dohaan kesäkuussa, kun Qatar suostui naapureidensa esittämiin ehtoihin. Jatkossa Qatarin rahoittamien mediayhtiöiden tulee pidättäytyä arvostelemasta muiden Persianlahden maiden sisäisiä asioita. Qatar lupasi myös karkottaa maasta toistakymmentä naapurimaista kotoisin olevaa muslimiveljeskunnan jäsentä.
Silti Qatar ei suinkaan ole mikään kansainvälinen hylkiö. Se on maailman rikkain valtio asukasta kohti lasketulla bruttokansantuotteella mitattuna, ja sillä on huomattavia sijoituksia länsimaissa. Qatarissa on myös Yhdysvaltojen tärkeä lentotukikohta.
Yhdysvalloille Qatar on ennen muuta hyvä apuri sen suhteissa alueen islamistiliikkeiden kanssa. Viikko sitten Qatar onnistui saamaan vapaaksi syyrialaisen islamistiryhmän Jabhat al-Nusran vankina olleen yhdysvaltalaistoimittajan. Keväällä Qatarin avustuksella päästiin sopimukseen Afganistanissa vankina olleen yhdysvaltalaisen sotilaan Bowe Bergdahlin vapauttamisesta.
uutiskirje 
