Pienituloiset vanhukset jäävät parempituloisia useammin ilman riittävää apua. Varakkaammat vanhukset puolestaan käyttävät useammin yksityisiä palveluja korvatakseen palveluvajeen, selviää Marjaana Seppäsen väitöskirjasta Vanhusten hoiva ja eriarvoisuus, sosiaalisen ja taloudellisen taustan yhteys avun saamiseen ja palvelujen käyttöön, joka tarkastetaan Tampereen yliopistossa 10. lokakuuta.
Heikoimmassa asemassa ovat hoivaa tarvitsevat vanhukset, joilla on pienet tulot, alhainen koulutus eikä omaisten apua.
Seppäsen mukaan vanhusten tarvitseman avun ja palvelujen järjestäminen on muuttunut viime vuosina. Kunnallista kotihoitoa on kohdennettu entistä huonokuntoisemmille vanhuksille, ja sen saamisen kriteerejä on tiukennettu. Vanhuksia ohjataan ensisijaisesti hankkimaan palveluja yksityiseltä sektorilta kotitalousvähennystä hyödyntäen sekä huolehtimaan asioistaan itse ja omaistensa avulla.
Samaan aikaan tuloerot ovat kasvaneet, ja vanhojen ihmisten pienituloisuus on yleistä.
Tutkimus perustuu Tampereella ja Jyväskylässä kerättyyn kyselyaineistoon ja Tampereella tehtyihin haastatteluihin. Kyselyyn osallistui noin 1 400 yli 75-vuotiaista kotona asuvaa vanhusta. Haastatteluissa avun järjestämisestä ja palvelujen käytöstä kertoi 16 vanhusta ja heidän omaistaan.
Omaisten avun varassa
Tutkimuksen mukaan Tampereella ja Jyväskylässä yli 75-vuotiaat kotona asuvat vanhukset saavat selvästi eniten apua omaisiltaan ja läheisiltään. Omaisten antama apu on paljon yleisempää kuin kunnallisen avun saaminen tai yksityisten palvelujen käyttö. Vanhukset kuitenkin haluaisivat apua mieluiten julkisista palveluista, jos avuntarpeet tulevaisuudessa lisääntyvät.
Noin joka seitsemäs tamperelais- ja jyväskyläläisvanhus kokee, ettei saa riittävästi apua. Tavallisesti syynä ovat korkeat palvelumaksut ja avun hankkimisen työläys.
Palvelun hankkiminen vaikeaa
Ilman riittävää apua jääneet vanhukset ovat usein pienituloisia ja heillä on alhainen koulutus. Useimmiten he ovat naisia. Yksityisiä palveluja ostavat yleensä parempituloiset vanhukset, ja eniten käytetty yksityinen palvelu on siivous. Parempituloiset ja paremmin koulutetut vanhukset myös kokevat palvelujen hankkimisen helpommaksi kun taas pienituloiset ja heikommin koulutetut tarvitsevat siinä apua.
Vanhukset, jotka saavat apua omaisiltaan, saavat sitä muita todennäköisemmin myös palveluista. Tutkimuksen mukaan omaisilla on merkittävä rooli avun ja palvelujen hankkimisessa, joten rahan lisäksi myös sosiaaliset suhteet auttavat riittävän hoivan järjestämisessä.
Tutkimustulokset kertovat siitä, että palvelujärjestelmässä on aukkoja, jotka koskevat nimenomaan pienituloisia ja heikommin koulutettuja ihmisiä. Julkinen palvelujärjestelmä ei nykyisellään pysty tarjoamaan riittävää apua ja hoivaa kaikille vanhuksille. Apu ja hoiva riittävät vain, jos vanhukset voivat lisätä niiden määrää tai laatua ostamalla palveluja.
uutiskirje 
