”Kehy-rahat kuuluvat köyhimmille maille”
Kehitysyhteistyöstä aiotut leikkaukset ovat saaneet kansalaisjärjestöt varpailleen. Hallituksen suunnitelma leikata jopa 140 miljoonaa kaikkein köyhimmiltä on järjestöjen mukaan kehno viesti Suomelta.
Sekä Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksessa SASK:ssa että Solidaarisuudessa pidetään hallituksen linjaa pöyristyttävänä.
SASK:n toiminnanjohtaja Hannu Ohvo muistuttaa edellisen laman ikävistä opetuksista:
– Kun Ahon-Viinasen hallitus ajoi kehitysyhteistyön alas 0,2 prosenttiin, suuntaa oli valtavan vaikea kääntää takaisin ylöspäin.
Kehitysyhteistyötason nostaminen 0,4 prosenttiin vei pitkän tovin. Ohvo sanoo, että osuutta ei saa päästää notkahtamaan uudelleen.
– Toinen asia on, että miksi taas kaikista haavoittuvimmassa asemassa olleet pannaan maksumiehiksi. Suomen työttömyys on hoidettava, mutta tällaisen halpaluontoisen leikkauksen sijaan politiikkojen täytyy keksiä siihen parempia keinoja, hän patistaa.
Kansalaiset
uskovat kehy-apuun
Solidaarisuuden toiminnanjohtaja Miia Nuikka kertoo kansalaisten lahjoitusten tason pysyneen taantumasta huolimatta entisellään.
– He ymmärtävät, että kyse on pitkäjänteisestä työstä köyhyyden kitkemiseksi ja tasa-arvon hyväksi. Hallituksen esitys merkitsee käännettä siinä linjassa, jossa kuitenkin on yritetty tavoittaa YK:n suositusta.
Nuikan mukaan varsinkin vihreiden käytös lyö ällikällä.
– Tämä on täysin uskomatonta, ja varsinkin Vihreältä liitolta, joka on pitkään puolustanut kehitysyhteistyön määrärahoja.
Solidaarisuuden Ugandan kumppanin terveiset kertovat taantuman tuntuvan kipeästi kehitysavussa.
– Lisäksi jopa pojat ovat jättäneet koulunsa kesken ja peräti maaseudulla, jossa tavallisesti koulu on käyty loppuun. Työttömyys on yleistynyt, hinnat nousevat ja rikollisuus kasvaa. Lapset lähetetään kaupunkeihin kerjuuseen tai harjoittamaan pikkurikollisuutta, Nuikka kertoo.
Pakolaiskuluihin
jo 12 miljoonaa
Suomeen saapuneiden pakolaisten kulujen naamioiminen kehitysyhteistyöksi on järjestöjen mukaan taka-askel.
– Suomi on ollut esimerkki siitä, että kehitysyhteistyörahat menevät nimenomaan köyhimpiin maihin, Nuikka sanoo.
Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen Kepan kampanja- ja viestintäjohtaja Mika Railo kertoo, että kehitysyhteistyövaroista jää jo 12 miljoonaa Suomeen pakolaiskuluihin. Määrän nostaminen 32 miljoonaan ei hänestä ole perusteltua, vaikka se olisi linjassa muiden Pohjoismaiden kanssa.
– Esimerkiksi Luxemburg ja Iso-Britannia eivät siirrä killinkiäkään pakolaiskuluistaan kehitysyhteistyön piikkiin. Pakolaiskulut eivät vähennä köyhyyttä kehitysmaissa, Railo huomauttaa.
uutiskirje 