Suomen viiden vuoden valtionlainan korko painui keskiviikkona miinukselle eli sijoittavat maksavat siitä, että ne saavat lainata Suomelle rahaa. Syynä ovat EKP:n rahanpumppaustalkoot sekä maailman talouden tilanne.
”Markkinat pitävät Suomea luotettavana lainoitettavana, onhan Suomi kuitenkin yksi Euroopan vähiten velkaantuneista valtioista ja kansainvälisten mittareiden mukaan yksi maailman kilpailukykyisimmistä maista”, erikoista tilannetta kommentoi vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtaja Hanna Sarkkinen Uuden Suomen blogissaan.
Sarkkinen jatkaa, että Suomen julkisen sektorin talous on tutkijoiden mukaan vakaammalla pohjalla kuin julkisuudessa on väitetty. Tilastojen mukaan vuoden 2013 lopussa Suomen julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat suhteessa bruttokansantuotteeseen olivat EU-maiden suurimmat.
Vielä viime keväänä peloteltiin korkojen lähtevän nousuun, kun Suomen luottoluokitus aleni yhdellä asteella. Näin ei käynyt, vaan korot ovat nyt historiallisen matalalla eikä suurta nousua ole näköpiirissä.
Sarkkisen mielestä olisi ”suorastaan idioottimaista ja vastuutonta talouspolitiikkaa leikata tässä taloustilanteessa”.
”Lainalla investointeja”
”Myös muiden euromaiden ja erityisesti Saksan soisi luopuvan ylikireästä talouspolitiikasta joka tappaa Euroopan talouden. Leikkaamalla hidastetaan entisestään talouden pyöriä, aiheutetaan inhimillistä kärsimystä ja aiheutetaan tulevaisuuden menopaineita ihmisten hyvinvoinnin heiketessä. On muistettava, että viime laman leikkauksista maksetaan inhimillistä velkaa vieläkin”, kirjoittaa Sarkkinen.
Suomen tämän hetken suurimpana ongelma hän ei pidä valtionvelkaa vaan työttömyyttä.
Kun Suomi saa lainaa miinuskorolla, sitä pitäisi Sarkkisen mukaan sijoittaa tuottaviin ja tarpeellisiin ja tulevaisuuden tuotantokapasiteettia ylösrakentaviin investointikohteisiin.
”Lainarahan ollessa historiallisen halpaa pitäisi investoida kuljetus- ja tieinfrastruktuuriin, tutkimukseen ja tuotekehitykseen, osaamiseen ja koulutukseen sekä korjata joka tapauksessa korjausta odottavat homekoulut. Valtio voisi myös harkita omistusten laajentamista eri teollisuudenaloilla ja sijoittamista kotimaisiin yrityksiin.”