– Suorin vaikutus Syrizan voitolla on todennäköisesti Vasemmistoliiton talouspolitiikkaan, jonka voi odottaa kääntyvän entistä enemmän kysynnän merkitystä painottavaksi ja talouskuria vastustavaksi.
Näin arvioi SOSTE:n pääekonomisti Jussi Ahokas Kreikan parlamenttivaalien yhteyttä suomalaiseen talouspolitiikkaan.
Strategialle ei kuitenkaan ole luvassa suurempaa menestystä, elleivät asenteet mediassa ja asiantuntijoiden keskuudessa muutu, sanoo tutkija Lauri Holappa Helsingin yliopistosta.
Raha ja talous -blogistaan tunnetut tutkijat huomauttavat, että Suomi ja Saksa suhtautuvat kaikista maista jyrkimmin Syrizan vaatimuksiin.
– Puolueet ovat eurokriisin alusta lähtien ottaneet hyvin tiukan kannan kriisimaihin ja näiden velkojen maksuun. Tästä halutaan ennen vaaleja pitää kiinni uskottavuuden säilyttämiseksi, Ahokas sanoo.
”Suomeen on juurtunut absurdi velkapelon traditio”
Suomalaiset näkevät kriisinhoidon valtavaksi poliittiseksi epäonnistumiseksi, jossa veronmaksajien rahoja on kärrätty Etelä-Euroopan kriisimaihin. Ahokkaan mukaan tämä pitää tavallaan paikkaansa: kun kriisimaiden avustamiseen lähdettiin, Suomen talouspolitiikkaa on kiristetty.
Seurauksena monet ovat menettäneet työpaikkansa ja sosiaaliturvaa on leikattu.
Kriisimaiden auttaminen ei kuitenkaan pakottanut hallitusta harjoittamaan kiristävää talouspolitiikkaa, vaan taustalla on ollut laaja talouspoliittinen konsensus ”kestävyysvajeesta” ja liioiteltu julkisen velkaantumisen pelko.
– Suomessa julkinen velka on aina nähty yksinomaan ongelmana, eikä etenkään suhdanteita tasaavaa finanssipolitiikkaa ole pidetty tarpeellisena. Ylipäätään Suomeen on juurtunut suorastaan absurdi velkapelon traditio, Holappa sanoo.
Todellisuudessa Suomen velkataso on matala muihin euromaihin verrattuna, ja valtio saa luottoa edullisemmin kuin koskaan.
Liikaa velasta, liian vähän maksukyvystä
Oikeistopoliitikot ja virkamiehet ovat antaneet ymmärtää, että Kreikka voisi selvitä velkataakasta nykylinjalla, koska näkyvissä on orastavaa talouskasvua. Holappa kuittaa puheet ”puutaheinänä”.
– Kreikan talous supistui ennen vuoden 2014 toista vuosineljännestä ennätysmäiset 23 vuosineljännestä peräjälkeen. Senkin jälkeen kasvu on ollut hyvin vaimeaa ja käytännössä turismin varassa. Työttömyys ei ole vähentynyt, investointien kehitys on onnetonta ja liikevaihtoindeksit näyttävät heikoilta.
Ahokkaan mukaan suomalainen keskustelu on painottunut liiaksi Kreikan velkamäärään ja velanmaksuun. Tärkeämpää olisi kysyä, miten Kreikan maksukyky voidaan palauttaa.
– Ainoa kestävä tie on talouskasvu ja ennen kaikkea yksityisen talouden toipuminen. Tämä edellyttää, että aluksi talouden rahavirrat ja tuotantorakenteita uudistavat investoinnit laitetaan liikkeelle julkisin toimin.
Molemmat pitävät hyvänä Kreikan uuden valtiovarainministerin Janis Varufakisin esittämää eurooppalaista ”new dealia”, jossa EKP ja Euroopan investointipankki vastaavat investointiohjelman rahoituksesta. Lisäksi Holappa suosittelee Kreikan lainakorkojen jäädyttämistä ja lainojen uusimista, kunnes maan bruttokansantuote on palautunut vuoden 2010 tasolle.
lehti 