Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki on ollut mukana vaalikampanjoissa jo vuodesta 1999. Näihin vaaleihin hän on erityisen tyytyväinen.
– Kertaakaan ei ole ollut näin innokasta tunnelmaa. Ehdokkaat tekevät valtavasti töitä, heillä on isot, hyvät tukiryhmät ja ihmisiä käy hirveän paljon tilaisuuksissa, Arhinmäki kertoo.
Arhinmäen mukaan vaalityössä on sama innostunut henki kuin viime kevään eurovaalikampanjassa.
Vaalivoitto tehdään sillä, että jokainen huolehtii muutaman ystävän äänestämään.
– Tunnelma on nousujohteinen, kun mielipidemittaukset ovat näyttäneet hyviä tuloksia ja monessa vaalipiirissä on näkymä, että voidaan ottaa lisäpaikka.
– Vasemmisto on kokemukseni mukaan eduskuntapuolueista se kaikkein aktiivisin, joka pitää jatkuvasti telttatilaisuuksia ja keskustelee ihmisten kanssa, ja niin sen pitää ollakin, Arhinmäki sanoo.
Kynnyskysymyksenä elvytys
Mitä tapahtuu, jos vaalimenestys tuo kutsun hallitusneuvotteluihin?
– Jokaisen puolueen, joka tosissaan haluaa muuttaa asioita, kannattaa pyrkiä hallitukseen. Niin vasemmistoliittokin tekee, mutta ei tietenkään millä ehdoilla tahansa, Arhinmäki vastaa.
Puolueen kynnyskysymyksiä ovat elvyttävä talouspolitiikka ja se, ettei pienituloisten perustarpeita leikata. Arhinmäen mukaan tavoitteita voitaisiin edistää parhaiten modernin kansanrintaman pohjalta, jossa hallituspuolueita olisivat vasemmistoliitto, keskusta, SDP ja vihreät.
– Olemme selkeästi sanoneet sen, että hallituksessa emme hyväksy indeksileikkauksia. Stubb ja Sipilä ovat puhuneet indeksien jäädyttämisestä neljäksi vuodeksi. Se merkitsisi pienituloisuuden ja köyhyyden lisääntymistä ja ongelmia pienille yrittäjille, kun ostovoima heikkenisi. Tarvitaan politiikkaa, jolla luodaan työpaikkoja.
Kun asiantuntijat ovat alkaneet puhua elvytyksestä, myös muissa puolueissa on herätty siihen, että leikkauslistojen politiikka ei ehkä ole se, millä Suomi saadaan nousuun.
– Jos Nobel-palkitut taloustieteilijät, professorit ja kansainväliset talousjärjestöt sanovat, että tässä tilanteessa leikkaukset vain pahentavat talouskriisiä, niin tuntuisi aivan omituiselta, että toimisimme sen vastaisesti vain päästäksemme hallitukseen.
Verovuoto ei ole luonnonlaki
Yksi tulevan hallituksen tärkeimpiä tehtäviä on Arhinmäen mukaan harmaan talouden ja verovuotojen kuriin laittaminen.
– Budjettimme olisi yksistään jo lähes tasapainossa, jos pystyisimme nämä vuodot tukkimaan.
Mikään hyvinvointivaltio ei kestä sitä, että yritysten voitot ja suuret omaisuudet valuvat veroparatiiseihin. Muissa maissa konservatiivi- ja oikeistopuolueetkin ovat havahtuneet tähän, Arhinmäki sanoo.
– Suomessa ajatellaan, että se on luonnonlaki, johon ei voida puuttua.
Arhinmäen mukaan tarvitaan eurooppalaisen tason päätöksiä, mutta Suomi voi tehostaa verovalvontaa itsekin esimerkiksi maakohtaisella kirjanpidolla. Hän ei usko suurten pääomien ja varallisuuden joukkopakoon, jos valvontaa ja rikkaiden verotusta kiristetään.
– Suurin osa meidän työstä ja varallisuudesta on kiinni Suomessa. Loppujen lopuksi se joukko hyvätuloisia, joka pystyisi tuosta vaan siirtämään yritystoimintansa pois Suomesta, on aika pieni.
Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että yhteiskunta, jossa tuloerot ovat pienet, on menestyvin ja tehokkain.
– Verotuksella saadaan parempia palveluita ja turvallisuutta. On myös suurituloisten etu, että niillä joilla menee heikommin, on kohtuullinen toimeentulo, ja että kaikille yhteiset palvelut toimivat.
Pienyrittäjät ovat työväenluokkaa
Viime vuosikymmeninä vasemmiston kannatus on laskenut Euroopassa. Yhdeksi selitykseksi on tarjottu duunari-identiteetin hälvenemistä. Nuorten opiskeluajat pitenevät, eivätkä he miellä itseään työväenluokkaisiksi, vaikka tekisivätkin jatkuvasti töitä.
– Työväenluokka on jopa laajempi kuin aikaisemmin, Arhinmäki arvioi.
– Perinteisesti käsitetty duunari on sellainen, joka on rakennuksilla tai tehtaassa tai telakalla. He ovat ilman muuta duunareita, joita puolustamme nytkin. Niiden rinnalla ovat hoiva- ja palvelualoilla toimivat, itsensä työllistäjät ja pienet yrittäjät, jotka tekevät pitkää päivää pienillä tuloilla aikamoisessa taloudellisessa epävarmuudessa.
Vasemmiston pitää pystyä löytämään yhteyttä näiden eri ryhmien välillä, Arhinmäki linjaa
– Jos ajatellaan vasemmiston historiaa, niin työväenliikkeen perustajista monet olivat itsensä työllistäjiä: suutareita, vaattureita. Ei ole siis mikään uusi asia, että itsensä työllistävät ja perinteinen työväenluokka toimii yhdessä.
Arhinmäen mukaan pienten yrittäjien vastapuoli eivät ole työntekijät, vaan suuret yritykset.
– Pienyrittäjät ja itsensä työllistäjät tarvitsevat puolustajansa, ja se ei tule oikealta, jossa puolustetaan enemmän suuria yrityksiä.
Taide ja ympäristö unohdettiin
Unohtuneista vaaliteemoista tärkeimpänä Arhinmäki pitää taidetta ja kulttuuria.
– Kun puhutaan siitä, mitä yhteiskunnassa tarvitaan, pitäisi keskustella siitä, mitkä ovat niitä peruspalveluita. Me näemme, että taide ja kulttuuri ovat hyvin tärkeitä peruspalveluja, Arhinmäki sanoo.
– Politiikassa pitää puolustaa muitakin
asioita kuin niitä, jotka ovat ihan kiinni jokapäiväisessä leivässä.
Liian vähälle keskustelulle ovat Arhinmäen mukaan jääneet myös työelämään ja ympäristöön liittyvät kysymykset. Arhinmäen mielestä ilmastonmuutos on globaalisti suurin uhkatekijä koko maailmalle.
– Nyt tarvitaan energiaremonttia, jossa on selvät askeleet siihen, miten fossiilisten polttoaineiden käytöstä luovutaan Suomessa. Se on myös hyvää työllisyys- ja aluepolitiikkaa.
– Suomen pitää olla aktiivinen myös kansainvälisesti ilmastoneuvotteluissa, jotka tullaan käymään seuraavalla eduskuntavaalikaudella.
Arhinmäen mukaan Suomella on tulevaisuudessa valtavat vientimarkkinat uusiutuvissa energiamuodoissa.
Auringonnousun puolue
Arhinmäki toivoo vasemmistolaiselta politiikalta pitkäjänteisyyttä ja pitemmälle tulevaisuuteen katsomista, kuten tehtiin viime puoluekokouksen yhteydessä, kun laadittiin punavihreä tulevaisuus -asiakirja.
– Vasemmisto on ollut aina kulttuuriliike ja sivistysliike. Nyt voisi miettiä, miten pystymme tätä voimistamaan ja miten kannattajamme voivat osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan muutenkin kuin tekemällä seuraavaa vaalikampanjaa.
Arhinmäki tuli vasemmistoliiton toimintaan vuonna 1996. Ensimmäiset kymmenen vuotta puhuttiin siitä, kuinka vasemmisto on auringonlaskun puolue. Se puhe loppui pari vuotta sitten.
– Meidän kannatus nuorten keskuudessa on todella vahva, ja meille keskeiset arvot, kuten ihmisten vapaus olla oma itsensä ja ympäristöasioiden ymmärtäminen, ovat voimistuneet sukupolvi sukupolvelta.
– Näen vahvan mahdollisuuden siinä, että kun vasemmistoliitto vahvistuu punavihreänä puolueena, se heijastuu myös muihin puolueisiin, kuten sosiaalidemokraatteihin ja vihreisiin.
uutiskirje 
