KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Mitä on genomitieto?

Tulevaisuudessa lääkäri voi määrätä sydäntautipotilaan lääkkeet, liikunta- ja ravintosuositukset tämän perimän mukaan.

Tulevaisuudessa lääkäri voi määrätä sydäntautipotilaan lääkkeet, liikunta- ja ravintosuositukset tämän perimän mukaan. Kuva: UP/Petra Sneck

UP/Birgitta Suorsa
13.5.2015 13.00
Fediverse-instanssi:

Viikon kysymys

Jokaisella ihmisellä on DNA:ssaan eli perimässään kolme miljardia emäsparia, jotka muokkaavat muun muassa terveyttämme. Perimän tuntemisen myötä ihmisen terveyttä voidaan hoitaa entistä tarkemmin.

Ryhmä lääkäriopiskelijoita on testannut perinnöllisen riskinsä sydän- ja verisuonitauteihin. Puhutaan genomitiedosta. Mistä on kyse, professori Samuli Ripatti Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta?

– Perimässä olevaa tietoa on käytetty vakavien, harvinaisten perinnöllisten sairauksien toteamiseen.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Nykyisin genomitietoa eli koko perimää voidaan tulkita kokonaisvaltaisemmin. Viimeisen 5 – 10 vuoden aikana tieto niiden yhteisvaikutuksesta ominaisuuksiimme ja terveyteemme on kasvanut hurjasti.

Mihin tietoa voidaan käyttää?

– Olemme tunnistaneet esimerkiksi 50 perimän pätkää, jotka laskevat tai nostavat riskiämme saada sydäntauteja. Meillä kaikilla on näistä geenimuutoksista jokin osa, toisilla enemmän, toisilla vähemmän. Se määrittää, onko riski koholla vai tavallista pienempi.

– Samalla tavalla voidaan määrittää myös eturauhassyöpäriskiä, rintasyöpäriskiä tai diabetesriskiä.

Mitä opiskelijat tarkkaan ottaen tekivät?

– Kevään aikaan opiskelijat mittasivat itseltään nämä 50 sydäntautitekijää. Samalla he mittasivat, onko heillä 70 eri tekijää, jotka vaikuttavat lääkeaineiden imeytymiseen. Toiset tarvitsevat esimerkiksi kolesterolilääkettä korkeamman annoksen kuin toiset. Geeniperimästä riippuen kolesterolilääkkeet aiheuttavat toisille enemmän sivuvaikutuksia, jolloin lääkettä voi vaihtaa.

– Edelleen on paljon, mitä emme ymmärrä. Tärkeää olisi kuitenkin saada saatavilla oleva tieto käyttöön, eli varmentamaan oikea diagnoosi tai täsmentämään hoitoja. Lääkityksen määrä voidaan mitoittaa jokaiselle henkilölle erikseen.

– Lisäksi sydäntautiriskiä geeneissään kantavalle lapselle voitaisiin laatia asianmukaiset liikunta- ja ruokavaliosuositukset jo lapsena, mikä vähentäisi hänen myöhempää sydäntautiriskiään.

Vaikuttaako liikuntakin eri tavoin perimästä riippuen?

– Ainakin yhden lihavuudelle altistavan tekijän, FTO-geenin, vaikutus vähenee merkittävästi, kun ihminen harrastaa liikuntaa.

Keneltä genomitietoa tulisi kerätä?

– Tulevaisuudessa genomitieto on osa terveystietoja.

– Genomitieto on jokaisen henkilökohtaista omaisuutta, ja se tulee säilyttää turvassa kuten muutkin terveystiedot.

Kuva: UP/Petra Sneck

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

Lê Bá Tý viljelee luumuja.

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

Tom-Henrik Sirviöstä on hassua, että työttömyyden kasvusta ei pystytä puhumaan suoraan, vaan keksitään tekosyitä. Tekosyitä keksimällä vältetään puhuminen oikeasta ongelmasta.

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

Jessi Jokelainen

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

Uusimmat

Karjaa laiduntaa aidan ja kasvillisuuden välissä maatilalla El Caprichon lähellä Guaviaren alueella Kolumbian Amazonilla. Guaviaressa on nykyisin noin puoli miljoonaa nautaa Alueella metsäkato liittyy läheisesti karjatalouteen.

Koka ja karjatalous kiihdyttävät sademetsän tuhoa Kolumbiassa

Cahuo Boya on Ecuadorin waorani-kansan naisten yhdistyksen puheenjohtaja. Hän edistää Ecuadorin Amazonin alkuperäiskansaan kuuluvien naisten taloudellista voimaantumista.

Pakkoavioliitoista yhteisöjohtajiksi – Naiset ovat ympäristöaktivismin etulinjassa Latinalaisessa Amerikassa

Lydia Hagodana mehiläispesänsä luona Tana-joen suistoalueella Keniassa.

Hunaja pelasti Kenian Tana-joen suiston plantaaseilta

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

 
02

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

 
03

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

 
04

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
05

Kuubassa kaikki sairaat eivät saa hoitoa eivätkä lääkkeitä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kuubassa kaikki sairaat eivät saa hoitoa eivätkä lääkkeitä

05.07.2026

Ari Wahlstenin kymmenes Kit Karisma Häikäilemättömät räjähtää kuin drooni Venäjän öljynjalostamossa

04.07.2026

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

03.07.2026

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

02.07.2026

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

01.07.2026

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

30.06.2026

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

29.06.2026

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset