Istanbulilainen koulurakennus oli alkusyksystä vielä tyhjillään koululaisten kesälomien vuoksi. Rauhalliselta näyttävä Profilo Barisin koulu Sanayin kaupunginosassa on ollut myrskyn silmässä viime vuodet, kun viranomaiset muuttivat sekulaarin oppilaitoksen uskonnolliseksi imam hatip -kouluksi.
Istanbulilainen äiti Deniz on yksi vanhemmista, joita muutos ei miellytä. Hänen poikansa oli aloittamassa koulussa tänä syksynä.
– Olen muslimi, mutta en haluaisi, että lapseni opetukseen sekoitetaan uskontoa. Minulla ei kuitenkaan ollut vaihtoehtoa, sillä minulla ei ole varaa yksityiskouluun.
Presidentti Erdogan haluaa kasvattaa Turkkiin uskonnollisen nuorison.
Denizin tapaan monet turkkilaiset vanhemmat ovat löytäneet itsensä yllättäen tilanteesta, jossa kotialueen ainoa julkinen koulu on muutettu imam hatip -kouluksi.
Imam hatip -kouluissa annetaan normaalin opetusohjelman lisäksi 13 tuntia viikossa Koraanin ja arabian kielen opetusta. Tytöt ja pojat opiskelevat koulussa erillään.
Turkkilaislehdistön mukaan kouluissa aloitti viime syksynä noin 40 000 lasta, joiden vanhemmat eivät olisi toivoneet lastensa opiskelevan niissä.
Vuosikymmenien kiista
Uskonnolliset koulut ovat olleet kiistan aihe Turkissa jo vuosikymmeniä. Ensimmäiset avattiin Turkin tasavallan perustamisen aikoihin. Alussa ne olivat ammattikouluja, jotka keskittyivät nimensä mukaisesti imaamien kouluttamiseen.
Vuonna 1997 iso osa kouluista suljettiin, kun vallan ottanut sekulaari armeija puski pois islamilaisen hallinnon. Kouluja kiellettiin antamasta muuta kuin toisen asteen opetusta, ja niistä valmistuneiden oppilaiden pääsyä yliopistoihin vaikeutettiin lakimuutoksella.
Tilanne muuttui, kun konservatiivinen ja islamiin nojaava valtapuolue AKP nousi valtaan. Puolue alkoi avata kouluja uudelleen, ja vuonna 2012 tehdyn koulu-uudistuksen myötä ne saivat antaa opetusta myös alle 15-vuotiaille.
Turkkilaisen ajatushautomon Education Reform Initiativen mukaan koulujen määrä on kasvanut yli 70 prosenttia vuodesta 2010. Oppilasmäärä on kasvanut vuosikymmenen aikana 65 000 oppilaasta yli miljoonaan.
Islamisointia
AKP on perustellut koulujen avaamista sillä, että ne vastaavat vanhempien toiveisiin. Puolueen mukaan koulujen perustaminen on oikeutettu hyvitys uskonnollisen väestön kokemalle syrjinnälle sekulaarin opposition valtakautena.
Maallistunut väestö taas pelkää, että kyseessä on jälleen yksi AKP:n keinoista islamisoida Turkkia ja tuoda uskontoa ihmisten yksityiselämään. Vastustajien mukaan koulujen tavoite on kasvattaa lisää uskonnollista väestöä Turkkiin, eli AKP:lle potentiaalisia äänestäjiä.
AKP onkin avoimesti pyrkinyt lisäämään uskonnon roolia opetuksessa. Presidentti Recep Tayyip Erdogan – itsekin imam hatip -koulun kasvatti – on julistanut haluavansa kasvattaa Turkkiin uskonnollisen nuorison. Puolue on väläytellyt uskonnollisten arvojen opetuksen aloittamista jo päiväkodissa.
Ajatushautomo Education Reform Initiativen johtaja Isik Tüzün sanoo, että koulukiistassa on pohjimmiltaan kyse vuosia jatkuneesta kahtiajaosta Turkin uskonnollisen ja sekulaarin väestön välillä.
Imam hatip -koulut eivät ole hänestä hyvä tai huono asia. Ne ovat kuitenkin ongelmallisia, jos vanhemmat pakotetaan sijoittamaan lapsensa niihin.
– On mahdoton sanoa, haluavatko vanhemmat lapsensa niihin vai onko se järjestelmän pakottamaa. Kontrolloimalla koulujen määrää hallitus kontrolloi myös kysyntää.
Myös parannuksia
Tüzünin mukaan hallitus on viime vuosina ollut aiempaa kiinnostuneempi koulujärjestelmän kehittämisestä. Se on myös saanut aikaan parannuksia. Turkin Pisa-tulokset ovat parantuneet, ja vuoden 2012 uudistuksen myötä oppivelvollisuusikää nostettiin 17-vuoteen.
Koulujärjestelmässä on kuitenkin yhä isoja ongelmia. Oppimiserot eri taustoista tulevien oppilaiden välillä ovat suuria, koulutuksen laatu vaihtelee ja opettajien koulutus on puutteellista.
Tüzün onkin huolissaan, että hyvin alkaneet muutokset jäävät ideologian jalkoihin.
– AKP on nyt selvästi halukkaampi puuttumaan muita uudistuksia enemmän opetuksen sisältöön. Samalla sen poliittinen ideologia alkaa näkyä opetuksessa.
uutiskirje 
