Media ei toimi tyhjiössä

Asiallisena liikkeelle lähtenyt ja sujuvasti edennyt vaalirahajahti on saanut jo farssimaisia piirteitä. Ovia auotaan ja suljetaan. Ihmiset törmäilevät sinne ja tänne. Joku saattaa jopa löytyä yllättäen kaapista.

Soppa on sekaisin. Katsomossa farssia seuraava kansa ei kohta enää tiedä, ketkä ovat varsinaisia kokkeja. Ehkä se on jonkun tarkoituskin – tuskin kuitenkaan kaikkien.

Jälleen syytetään mediaa, ikään kuin se yhtenä miehenä olisi lähtenyt tähän politiikan vastaisuudeksi vääntyneeseen taistoon. Ei kuitenkaan ole olemassa mitään jostakin johdettua valtakeskusta nimeltä media.

Media pitää sisällään melkoisen kirjon erilaisia tiedotusvälineitä. Eri mediat – kuten Helsingin Sanomat, Seiska, Kansan Uutisten Viikkolehti, Sub-tv, Apu, Iltalehti tai Yle – toimivat kukin omalla logiikallaan. Päivän suuria aiheitakaan ei käsitellä samalla tavalla eri tiedotusvälineissä, vaikka suurta uutisvirtaa seuraamalla tältä voisi tuntua.

Suomalainen media on moni-ilmeinen, kuten kansanvallassa pitää ollakin. Median käyttäytymisessä on paljon yleisiä piirteitä, mutta myös eroja.

Osa tiedotusvälineistä on nytkin kaivanut esiin todellisia väärinkäytöksiä, mistä kertoo sekin, että poliisi on aloittanut esitutkinnan. Pääministerikin pysyy myrskynsilmässä niin kauan kuin kaikki häneen tavalla tai toisella liittyvät epäselvyydet on käyty juurta jaksaen läpi. Vaalirahasotku ei päättynyt siihen, kun hallitus sai luottamuslauseen viikko sitten eduskunnassa.

Media on ollut tässä prosessissa myös vallankäyttäjä, vaikkakaan ei päättäjä. Median syyttäminen koko sopasta on liian helppo tapa päästä hankalista asioista eroon, kuten jotkut poliitikot ovat yrittäneet.

Media ei toimi tyhjiössä, vaan se heijastelee todellisuutta. Mutta ei se pelkästään kerro siitä, mitä ympärillämme tapahtuu, vaan hakee syitä ja kytköksiä eri asioiden välillä, analysoi ja syventää taustoja. Se voi pohtia myös seurauksia ja vaikuttaa itsekin – usein välillisesti – tapahtumien kulkuun.

Mitä avoimempi yhteiskunta on, niin sitä totuudenmukaisemmin media voi heijastaa todellisuutta. Silloin ei ylilyöntejäkään voida välttää.

Joku tiedotusväline (IS 7.10.) voi kertoa jopa sellaisen kohu-uutisen, että vasemmistonuoret ovat vaaleissa tukeneet Paavo Arhinmäkeä! Hämmästyttävää, eikö totta.

Monipuolinen media on kansanvallan rikkaus ja mahdollisimman laajasti toteutuva sananvapaus on yksi demokratiamme tukijaloista. Jos erilaisuus ja moniarvoisuus toteutuu tiedonvälityksessä, niin avoimessa yhteiskunnassa media itsekin – laajasti ymmärrettynä – pystyy korjaamaan mahdolliset ylilyöntinsä.

Pitää muistaa, että täysin objektiivisesti toimivaa tiedotusvälinettä ei ole olemassa. Oma intressinsä on jopa Virallisella lehdellä. Puolueettomiksi julistautuneet lehdetkin voivat joissakin tilanteissa toimia, kuten nytkin on nähty, täysin tarkoitushakuisesti ja puolueellisesti, vaikka ne itse saattavat muuta väittää.

Mediailmasto on yhä melkoisessa myllerryksessä. Internet ja osaltaan myös globaali finanssikriisi ovat mullistaneet mediamaailmaa.

Verkossa kaikki tapahtuu tässä ja nyt. Entistä vaikeampaa on salata tietoa. Joku aina tietää. Verkon kautta tieto leviää.

Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat avainsanoja verkkomaailmassa. Verkossa maailmaa seurataan reaaliajassa. Vanhan ajan termillä sanottuna painokone pyörähtää monta kertaa päivässä.

Vaikka verkkolehdet ovat tätä päivää, niin ne eivät vähennä taustoittavien, tapahtumakulkuja analysoivien ja uutisaiheita myös kyseenalaisiksi asettavien paperisten lehtien merkitystä. Päinvastoin pinnallistuva tiedonvälitys kaipaa rinnalleen laatuun panostavaa lehdistöä.

Toisaalta monipuolinen verkkolehtien saaristokaan ei vielä takaa, että ”kaikki” tieto tulisi julki.

Jos media on selviytynyt yleisesti ottaen hyvin vaalirahojen kulkua selvittäessään, niin taloudellisen vallan valvonnassa se on vaarassa jäädä luokalle. Talousprosessien taustoista ja siitä, miten rahavalta maata pyörittää, voi tosin olla paljon työläämpää saada tietoa kuin puolueiden vaalirahoista. Media laajasti ymmärrettynä oli esimerkiksi aika huonosti perillä taloustaantuman rantautumisesta Suomeen. Pikemminkin se peesasi tässä hyssytteleviä poliitikkoja.