Kela ilmoittaa olevansa valmis hoitamaan soten ict-palvelut. Hallituksella on tavoitteena on sote-uudistuksessa rakentaa kansallinen rekisteri ja esteetön tietojen kulku eri toimijoiden välille. Maakuntien yhtiöiden ja yksityisten palveluntuottajien järjestelmien tulisi olla yhteen sopivia keskenään. Ict-palvelut kattavat sekä terveydenhuollon että sosiaalitoimen palvelut.
Pääjohtaja Liisa Hyssälä ilmoittaa Kelan olevan valmis ottamaan kokonaisvastuun soten ict-palveluista. Parhaillaan selvitetään, miten Kelan palvelut pitäisi organisoida, jotta niitä voidaan tarjota sote-toimijoille. Lainsäädännölliset valmistelut uusia tehtäviä varten on myös käynnistetty.
– Meillä on pitkä kokemus tietojärjestelmäpalveluiden tuottamisesta potilaiden, terveydenhuollon toimijoiden ja valtion välille. Pystymme tuottamaan ict-palvelut maakunnille selkeästi kustannustehokkaammin kuin kukin maakunta erikseen omilla ratkaisuillaan, Hyssälä muistuttaa.
Tietojärjestelmien yhteensovittaminen on yksi kalleimmista ja hankalimmista muutoksista sote-uudistuksessa.
Satojen miljoonien hanke
Tietojärjestelmien yhteensovittaminen on yksi kalleimmista ja hankalimmista muutoksista sote-uudistuksessa. Kyse on taloudellisesti mittavasta hankkeesta.
Esimerkiksi parhaillaan käyttöönottovaihteessa oleva Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, Helsingin, Vantaan, Kauniaisen ja Kirkkonummen yhteinen Apotti-potilastietojärjestelmä maksaa lähes 390 miljoonaa.
Apotti otetaan ensimmäisenä käyttöön Peijaksen sairaalassa vuonna 2018. Tämä tapahtuu sote-uudistusta edeltävänä vuonna. Myös monissa muissa sairaanhoitopiireissä ja kunnissa on uusittu tietojärjestelmiä. Odotettavissa onkin kallis remontti.
Pahimmassa tapauksessa tietojärjestelmien remontti avaa satojen miljoonien bisneksen, josta osaa jää väistämättä maakuntien rahoitettavaksi.
uutiskirje 
