Kela ilmoittaa olevansa valmis hoitamaan soten ict-palvelut. Hallituksella on tavoitteena on sote-uudistuksessa rakentaa kansallinen rekisteri ja esteetön tietojen kulku eri toimijoiden välille. Maakuntien yhtiöiden ja yksityisten palveluntuottajien järjestelmien tulisi olla yhteen sopivia keskenään. Ict-palvelut kattavat sekä terveydenhuollon että sosiaalitoimen palvelut.
Pääjohtaja Liisa Hyssälä ilmoittaa Kelan olevan valmis ottamaan kokonaisvastuun soten ict-palveluista. Parhaillaan selvitetään, miten Kelan palvelut pitäisi organisoida, jotta niitä voidaan tarjota sote-toimijoille. Lainsäädännölliset valmistelut uusia tehtäviä varten on myös käynnistetty.
– Meillä on pitkä kokemus tietojärjestelmäpalveluiden tuottamisesta potilaiden, terveydenhuollon toimijoiden ja valtion välille. Pystymme tuottamaan ict-palvelut maakunnille selkeästi kustannustehokkaammin kuin kukin maakunta erikseen omilla ratkaisuillaan, Hyssälä muistuttaa.
Tietojärjestelmien yhteensovittaminen on yksi kalleimmista ja hankalimmista muutoksista sote-uudistuksessa.
Satojen miljoonien hanke
Tietojärjestelmien yhteensovittaminen on yksi kalleimmista ja hankalimmista muutoksista sote-uudistuksessa. Kyse on taloudellisesti mittavasta hankkeesta.
Esimerkiksi parhaillaan käyttöönottovaihteessa oleva Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, Helsingin, Vantaan, Kauniaisen ja Kirkkonummen yhteinen Apotti-potilastietojärjestelmä maksaa lähes 390 miljoonaa.
Apotti otetaan ensimmäisenä käyttöön Peijaksen sairaalassa vuonna 2018. Tämä tapahtuu sote-uudistusta edeltävänä vuonna. Myös monissa muissa sairaanhoitopiireissä ja kunnissa on uusittu tietojärjestelmiä. Odotettavissa onkin kallis remontti.
Pahimmassa tapauksessa tietojärjestelmien remontti avaa satojen miljoonien bisneksen, josta osaa jää väistämättä maakuntien rahoitettavaksi.