Vasemmistoliitto on löytänyt oman paikkansa puoluekartalla

Vasemmistoliitto on aina pyrkinyt sellaiseen hallitukseen, joka toimii sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ekologisen kestävyyden vahvistamiseksi. Marinin hallitus oli sellainen. Kevään aluevaaleissa Marinin hallitukseen kuuluneet puolueet saivat 65 prosenttia äänistä ja niiden kannatus kasvoi 6,2 prosenttiyksikköä. Orpon hallituksen puolueet saivat 38,1 prosenttia äänistä ja niiden kannatus laski 3,7 prosenttiyksikköä. Kuntavaaleissa Marinin hallituspuolueiden kannatus oli 64 prosenttia, lisäys 7,7 prosenttiyksikköä ja Orpon hallituksen kannatus 37,8 prosenttia, kannatuksen lasku 6,6 prosenttiyksikköä. Hyvien uutisten vasemmistoliitto -kirjoitussarjan viides osa selailee vasemmistoliiton hallitus- ja oppositiokausia ja puolueen suhteita muihin puolueisiin.

Vasemmistoliitto syntyi keskellä Suomen poliittisen järjestelmän mullistusta

Vasemmistoliitto perustettiin vuonna 1990 tilanteessa, jossa Suomen poliittiset asetelmat ja hallitusten kokoonpanot muuttuivat olennaisesti. Pääministerinä oli Harri Holkeri (kok.), joka johti Suomen historian ensimmäistä sinipunaksi luonnehdittua kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien hallitusta. Hallituskumppaneina olivat ruotsalainen kansanpuolue (RKP) ja maaseudun puolue (SMP). Ikuisena oppositiopuolueena pidetty SMP, perussuomalaisten edeltäjä, oli hallituksessa toista kertaa, ensimmäisen kerran edeltävässä hallituksessa. SMP erosi Holkerin hallituksesta kesällä 1990.

Edellinen hallitus, Sorsan neljäs hallitus, oli Suomen ensimmäinen koko nelivuotisen kauden istunut hallitus. Holkerin hallitus ja kaikki hallitukset sen jälkeen ovat jatkaneet koko eduskunnan vaalikauden aikaista eloaan, vaikka pääministeri onkin neljässä tapauksessa (katso taulukko 1) vaihtunut kesken kauden.

Holkerin hallitus oli ensimmäinen enemmistöhallitus Suomen historiassa, jossa keskustapuolue tai sen edeltäjä maalaisliitto ei ollut edustettuna. Holkeri oli ensimmäinen kokoomuslainen pääministeri sotien jälkeen. Rauhan aikana toimineista 20 enemmistöhallituksesta maalaisliitto-keskusta oli jokaisessa, SDP oli 18 enemmistöhallituksessa, joista kokoomus oli mukana vain yhdessä. Lisäksi kokoomus oli niissä kahdessa enemmistöhallituksessa, joissa SDP ei ollut. RKP oli mukana 18 enemmistöhallituksessa ja vasemmistoliiton edeltäjä Suomen Kansan Demokraattinen Liitto (SKDL) kymmenessä.

Vasemmistoliiton ensimmäisinä vuosina tapahtui myös muita suuria mullistuksia. Neuvostoliitto romahti. Presidentin valta-asemaa purettiin ja parlamentarismia vahvistettiin. Presidentin valinnassa siirryttiin suoraan kansanvaaliin. Suomen ja Neuvostoliiton välinen ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimus raukesi, ja Suomi valmistautui jäsenyyteen Euroopan unionissa.

Hallituksen talous- ja sosiaalipolitiikassa inspiraatiota ei enää haettu hyvinvointiyhteiskunnan arkkitehdin, ruotsalaisen Gunnar Myrdalin, ajatuksista. Esikuvaksi nostettiin brittiläinen pääministeri Margaret Thatcher.

Taulukko 1 näyttää hallitusten kokoonpanot Holkerin hallituksesta ja vasemmistoliiton perustamisesta lähtien. Kokoomus on ollut kahta lukuun ottamatta jokaisessa hallituksessa.

Vasemmistoliitto osallistui ensimmäistä kertaa eduskuntavaaleihin vuonna 1991. Puolue oli neljänneksi suurin eduskuntapuolue saamalla 10,1 prosenttia äänistä ja 19 kansanedustajaa. Puolue pyrki vakavissaan hallitukseen, kuten muutkin puolueet. Vasemmistoliitto piti parhaana vaihtoehtona laajaa punavihreää keskustan, RKP:n, vihreiden ja vasemmistopuolueiden hallitusta, mutta ei saanut muilta ryhmiltä tukea.

Tällä laajalla punavihreällä kokoonpanolla olisi tuolloin ollut 72 prosenttia kansanedustajista, enemmän kuin kaksi kolmasosaa eduskunnan jäsenistä. Tuo 2/3 enemmistö helpottaa suurien yhteiskunnallisten uudistusten tekemistä.

Vasemmistoliiton toive hallituspohjasta on toteutunut vain kerran, Rinteen-Marinin hallituksen myötä. Kokoomus on korvannut keskustan kolmasti vasemmistoliiton hallituskumppanina. Vasemmistoliitto ja keskusta ovat olleet hallituskumppaneita yhden kerran. Maalaisliitto tai keskusta olivat vasemmistoliiton edeltäjän, SKDL:n, hallituskumppanina kaikissa kymmenessä hallituksessa, joihin SKDL osallistui.

Suurten puolueiden hurjat kannatussiirtymät ovat yleisiä

Vasemmistoliitolle luontevin hallituspohja olisi SDP:n ja vihreiden kanssa muodostettava hallitus. Sellaisen syntyminen on ollut epätodennäköistä kahdesta syystä. Ei ole varmaa, että SDP tai vihreät suostuisivat tämänkaltaiseen hallituspohjaan. Eikä tämä hallituspohja ole ainakaan vielä saanut enemmistöä eduskunnassa. Taulukko 3 kertoo, että nämä kolme puoluetta eivät eduskuntavaaleissa ole ylittäneet edes 40 prosentin kannatusta vuoden 2003 eduskuntavaalien jälkeen. Kevään kunta- ja aluevaaleissa yli 40 prosentin kannatus jälleen ylittyi. Vasemmistoliiton, SDP:n ja vihreiden yhteenlaskettu ääniosuus kasvoi kuntavaaleissa kuusi ja aluevaaleissa 6,5 prosenttiyksikköä.

Laajalla punavihreällä liitolla oli kahden kolmasosan enemmistö vielä vuoden 2007 eduskuntavaaleissa, sen jälkeen sitä ei ole ollut perussuomalaisten kannatuksen nousun vuoksi. Laaja punavihreä liitto, Rinteen ja Marinin hallitus, kuitenkin syntyi vuoden 2019 vaaleissa 59 prosentilla kansanedustajista.

Viime eduskuntavaalien tulos ei antanut jatkaa laajaa punavihreää yhteistyötä. Mutta puolueiden kannatuslukemat muuttuvat nopeasti, ja seuraava hallitus voi olla kokoonpanoltaan täysin erilainen kuin nykyinen. Seuraavien vaalien hallitusasetelmia voidaan arvailla, mutta vasta vaalien jälkeen nähdään mahdollisten hallituskoalitioiden kirjo.

Yhden prosenttiyksikön muutos suurehkon puolueen kannatuksessa on suuri, kolmen prosenttiyksikön kannatuksen muutosta pidetään erittäin suurena. Suomi on erittäin suurten kannatussiirtymien maa. Vuosien 1991–2023 eduskuntavaaleissa yli kolmen prosenttiyksikön kannatuksen muutoksia oli jokaisessa vuoden 2003 vaaleja lukuun ottamatta.

Suuret puolueet osaavat lisätä tai vähentää kannatustaan roimasti. Vuoden 1991 eduskuntavaaleista lähtien SDP on parhaimmillaan lisännyt kannatustaan 6,2 prosenttiyksikköä ja pahimmillaan menettänyt 5,4 prosenttiyksikköä yksittäisissä vaaleissa. Keskusta on pistänyt paremmaksi 7,1 prosenttiyksikön parannuksella ja 7,3 prosenttiyksikön heikennyksellä. Kokoomuksen ääniosuuden muutokset ovat vähäisempiä, suurimmillaan 3,8 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Perussuomalaisilla on kaikkien aikojen suurin, 15 prosenttiyksikön kannatuksen lisäys. Viime kuntavaaleissa PS menetti 6,8 prosenttiyksikköä ääniosuudestaan, liki puolet kannatuksestaan.

Vihreät on yltänyt kolmen prosenttiyksikön kannatuksen kasvuun ja 4,5 prosenttiyksikön laskuun, mutta vasemmistoliiton kannatuksen muutokset ovat olleet prosenttiyksikön tietämissä.

Mitkä puolueet muodostavat seuraavan hallituksen?

Mitkä hallituspohjat kevään 2027 vaalien jälkeen näyttävät todennäköisiltä viime kuukausien kannatusmittausten valossa? SDP:n ja kokoomuksen hallitus voisi saada täpärästi 101 paikkaa RKP:llä vahvistettuna, mikä ei riitä. Vihreiden avulla hallituksen muodostaminen saattaisi onnistua.

Entä miten onnistuisi kolmen suuren hallitus? SDP, keskusta ja kokoomus voisivat saada 120 paikkaa, ja se riittäisi vahvaan enemmistöhallitukseen. Tämä hallituspohja on kuitenkin käytännössä mahdoton. Nämä kolme puoluetta ovat mahtuneet samaan hallitukseen kerran, Fagerholmin kolmanteen hallitukseen vuonna 1958. Silloin SKDL oli voittanut eduskuntavaalit ja noussut eduskunnan suurimmaksi puolueeksi 50 kansanedustajan voimalla. Ainoa keino saada enemmistöhallitus ilman SKDL:ää oli toiseksi, kolmanneksi ja neljänneksi suurimman puolueen liittoutuma. Fagerholmin kolmas hallitus pysyi pystyssä reilut neljä kuukautta.

Entä miten onnistuisi vasemmistoliiton kestosuosikki hallituspohjaksi, laaja punavihreä liitto? Kolmannen vuosineljänneksen kannatusmittausten toteutuessa vaaleissa tämä viimeksi Marinin hallituksesta tuttu viisikko voisi saada reilut 125 paikkaa. Tämä hallituspohja vaikuttaisi parhaalta, mutta myös hyvin epätodennäköiseltä. Marinin hallituksen pahin sisäinen ongelma ainakin ulkoapäin katsottuna näytti olevan vihreiden ja keskustan kovaääninen kiistely. Jotta tämä hallituspohja toteutuisi, se voisi hyvinkin vaatia vihreiden hyllyttämistä. Kukapa tietää, vaikka tämä näkymä olisi vaikuttanut vihreiden päätökseen osallistua velkajarruun.

Alkiolaisuuden kato ja hyvinvointiyhteiskunnan mureneminen uhkaa

Monet politiikan kommentaattorit ovat arvioineet, että vasemmistoliitto maalasi itsensä nurkkaan ja ulos hallitusneuvotteluista vuosikausiksi, kun se jättäytyi velkajarrusta tehdyn sopimuksen ulkopuolelle. Velkajarrulle saattaa kuitenkin käydä kuten monelle mulle kokoomuksen profiilin noston hankkeille, esimerkiksi Orpon hallituksen rasismin vastaisen työn ohjelmalle.

Seuraavilla hallituksilla on täysi työ lähestyä vasemmistoliitonkin kannattamaa EU:n rajaa julkiselle velalle.

Suurimmaksi esteeksi vasemmistoliiton tiellä punavihreään hallitukseen voi nousta keskustan oikeistolaistuminen. Keskustalle ja kokoomukselle, jossain määrin myös SDP:lle, on yhteistä usko siihen, että perussuomalaisten kannatuksen kasvu voidaan pysäyttää omaksumalla perussuomalaista politiikkaa ja retoriikkaa.

Kovassa kilpailussa perussuomalaisten kanssa keskusta on etääntynyt entistä kauemmaksi alkiolaisista juuristaan. Alkiolainen maalaisliitto-keskustapuolue oli sosiaaliliberaalinen puolue, joka ajoi tasa-arvoa ja köyhien asiaa, tuki edistyksellisiä yhteiskunnallisia uudistuksia ja korosti yhteisöllisyyttä, sivistystä ja luontoarvoja. Yhdessä SKDL:n ja SDP:n kanssa maalaisliitto-keskustapuolue taisteli Suomeen suuria yhteiskunnallisia uudistuksia kuten terveyskeskukset ja peruskoulun, joista tuli hyvinvointiyhteiskunnan kulmakiviä. Yhteistyö SKDL:n ja maalaisliitto-keskustapuolueen kanssa oli tiivistä. SKDL osallistui sotien jälkeen kymmeneen kahdestakymmenestä enemmistöhallituksesta, kaikissa oli myös maalaisliitto-keskustapuolue ja SDP.

Keskusta siirsi puolueensa perustajan Santeri Alkion yhteiskunnalliset ihanteet komeroon Ahon hallituksen (1991–1995) aikana. Alkiolainen ajattelu suljettiin kellariin vuonna 2015 asetetun Sipilän hallituksen aikana. Sipilän hallitus vauhditti kokoomuksen vastaiskua hyvinvointivaltion ja sopimuspohjaisen yhteiskunnan murentamiseksi, jonka Orpon hallitus nyt pyrkii viemään loppuun.

Miten vasemmistoliiton kannattajat suhtautuvat muihin puolueisiin ja muiden puolueiden kannattajat vasemmistoliittoon?

Vasemmistoliiton johtoelimet päättävät puolueen osallistumisesta hallituksiin. Päätös perustuu siihen, miten hyvin arvellaan voitavan edistää puolueen tavoitteita. Tunteilla tulevia hallituskumppaneita kohtaan ei ole asiaan vaikutusta. Vasemmistoliitto ei ole kiintynyt kokoomukseen, vaikka puolueet ovat jo kolmasti työskennelleet samassa hallituksessa,

Kannattajien suhtautuminen eri puolueisiin ei vaikuta hallitusneuvotteluihin, mutta mielenkiintoinen tieto se on. Taulukkoon 5 on poimittu tieto siitä, miten läheisiksi vasemmistoliiton kannattajat kokivat muut puolueet ja miten läheisiksi muiden puolueiden kannattajat kokivat vasemmistoliiton vuosina 2011 ja 2023.

Taulukko 4 näyttää, että vasemmistoliiton kannattajat kokevat SDP:n ja vihreät kaikkein läheisimmiksi. Myös RKP koettiin läheiseksi keväällä 2023, mutta tuo asia lienee muuttunut. Suurin muutos vasemmistoliiton kannattajien suhtautumisesta on tapahtunut suhteessa perussuomalaisiin. Vuonna 2011 PS nähtiin mukiinmenevänä puolueena, mutta vuonna 2023 sitä pidettiin jo kaikkein kaukaisempana.

Sosiaalidemokraattien kannattajien kokema läheisyys vasemmistoliittoon on säilynyt ennallaan mutta vihreille vasemmistoliitto on tullut hyvin läheiseksi. Keskustan ja vasemmistoliiton kannattajat eivät tunne läheisyyttä toisiinsa, mutta sietävät toisiaan hyvin.

Toisessa puolueiden kannattajien tunteiden mittarissa, puoluelämpömittarissa, korkeampi arvo ilmaisee suurempaa kiintymystä (taulukko 5). Puoluelämpömittari antaa samankaltaiset tulokset kuin tunnepitoisia etäisyyksiä mitannut tutkimus (Taulukko 4). Tämä lisää luottamusta siihen, että molemmat tutkimukset ovat lähellä totuutta.

Puolueiden jäseniä on tutkittu hyvin vähän. Taulukko 6 perustuu aineistoon joka perustuu merkittävimpään viime lähihistoriassa tehtyyn tutkimukseen puolueiden jäsenistä.

Taulukossa 6 huomion kiinnittää vasemmistoliiton jäsenten ynseys keskustapuoluetta kohtaan. Muilta osin jäsenten mielipiteet ovat samankaltaisia kuin kannattajien mielipiteet.

Miten vasemmistoliiton ja muiden puolueiden näkemykset yhtyvät ja erottuvat eräissä ajankohtaisista kysymyksistä

Eduskuntavaalitutkimuksen paneelin osallistujille esitettiin 11 väitettä, jotka liittyivät ajankohtaisiin poliittisiin kysymyksiin. Vastausasteikko oli neliportainen (täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, jokseenkin eri mieltä ja täysin eri mieltä.) Taulukko 7 perustuu täysin samaa mieltä ja jokseenkin samaa mieltä olevien osuuteen vastaajista.

Jos vasemmistoliiton ja muun puolueen kannattajan ero on korkeintaan 10 prosenttiyksikköä, on solu korostettu vaaleanpunaisella värillä. Taulukon alimmalla rivillä on niiden kysymysten lukumäärä, joissa sarakkeen puolueen ja vasemmistoliiton kannattajien mielipiteen ero on melko vähäinen.

Kaikkien puolueiden kannattajat olivat liki samaa mieltä vain yhdestä väitteestä: ”Venaja muodostaa turvallisuuspoliittisen uhan Suomelle”.

Suomen erolla EU:sta oli merkittävää kannatusta (26 prosenttia) vain perussuomalaisten kannattajilta. Kannabiksen käytön laillistamisella oli huomattavaa kannatusta (38 prosenttia) vain vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajissa.

Kolmeen kysymykseen vasemmistoliiton kannattajat vastasivat kaikkein kielteisimmin: ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää, Suomen talouden tasapainottamiseksi on leikattava julkisia palveluita ja työehdot ja palkat tulee sopia paikallisesti ilman keskusjärjestöjä.

Vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat olivat lähellä toisiaan kahdeksassa kysymyksessä. Yli kymmenen prosenttiyksikön ero syntyi vain kysymyksissä koko Suomen pitämisestä asuttuna, kansanäänestysten lisäämisestä ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentämisestä.

Sosiaalidemokraattien kannattajien kanssa erimielisyyttä löytyi neljästä kysymyksestä: siitä että valtion pitäisi huolehtia ensisijaisesti syntyperäisten suomalaisten toimeentulosta, metsähakkuiden rajoittamisesta, kannabiksen käytön laajentamisesta ja hieman yllättäen ansioturvasta. SDP:n kannattajista 24 prosenttia oli sitä mieltä, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Muiden puolueiden ja vasemmistoliiton kannattajien näkemykset olivat etäämmällä toisistaan kuin kymmenen prosenttiyksikköä enemmistössä kysymyksissä. Tästä joukosta lähemmäksi pääsivät kokoomuksen kannattajat, jotka olivat vasemmistoliiton kannattajien lähellä neljässä kysymyksessä. Perussuomalaisten ja vasemmistoliiton kannattajat olivat lähes samaa mieltä vain siitä, että Venäjä uhkaa Suomea.

Vasemmistoliitto haastaa muut puolueet koko maassa

Aluevaaleissa vasemmistoliitto oli suositumpi kuin jokin suurista puolueista ainakin yhdessä vaalipiirissä. Vasemmistoliitto oli suositumpi kuin SDP Kainuussa, suositumpi kuin kokoomus Lapissa ja Kainuussa, suositumpi kuin keskusta Länsi-Uudenmaan ja Vantaa-Keravan alueilla, kuntavaaleissa myös Helsingin.

Vasemmistoliitto sai aluevaaleissa suuremman kannatuksen kuin vihreät ja perussuomalaiset 13 alueella. RKP:tä kannatettiin vasemmistoliittoa enemmän neljällä, kristillisdemokraatteja kolmella ja liike nyt -puoluetta yhdellä alueella.

Näistä lähtökohdista vasemmistoliitto on alkanut intensiivisen eduskuntavaalityön ja valmistautumisen hallitusneuvotteluihin itseluottamusta puhkuen.

 

Hyvien uutisten vasemmistoliitto -kirjoitussarjan seuraava ja viimeinen osa punnitsee vaalimatematiikkaa. Jutussa kysytään, onko Suomessa aidosti suhteelliset vaalit, eritellään kokemuksia vaaliliitoista ja pohditaan pienten puolueiden ja yhteislistojen vaikutusta vaalituloksiin.

Tämä kirjoitussarja julkaistaan osana Vasen Kaista -verkkolehden ja Kansan Uutisten yhteistyötä.

Taulukoiden lähteitä:

Ilkka Koiranen, Aki Koivula, Arttu Saarinen ja Pekka Räsänen: Puolueiden rakenteet ja jäsenistön verkostot. Kunnallisalan kehittämissäätiön Tutkimusjulkaisu-sarjan julkaisu nro 103 2017

Elina Kestilä-Kekkonen, Lauri Rapeli ja Peter Söderlund (toim.): Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023. Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024:10

Taulukossa 8 lyhennetyt kysymykset kokonaan:

Venäjä muodostaa turvallisuuspoliittisen uhan Suomelle
Valtion tulisi huolehtia ensisijaisesti syntyperäisten suomalaisten toimeentulosta
Koko Suomi on pyrittävä pitämään asutettuna kustannuksista huolimatta
Ruotsin kielen opiskelu on muutettava vapaaehtoiseksi kaikilla koulutusasteilla
Kansanäänestyksiä on lisättävä, jotta kansalaisten suora osallistuminen päätöksentekoon kasvaa
Metsähakkuita pitää rajoittaa ilmastopäästöjä poistavien hiilinielujen kasvattamiseksi
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää
Suomen talouden tasapainottamiseksi on leikattava julkisia palveluita
Työehdot ja palkat tulee sopia paikallisesti ilman keskusjärjestöjä
Kannabiksen käyttö pitää laillistaa
Suomen tulee erota EU:sta

Hyvien uutisten vasemmistoliitto

Kirjoitussarjasta tulee kuusiosainen. Tämä on sarjan viides osa.

Osa 1/6: Vasemmistoliiton kannatus on kasvanut jo neljä kertaa peräkkäin

Osa 2/6: Kansanedustaja jokaisesta vaalipiiristä

Osa 3/6: Kannatus kasvuun koko maassa

Osa 4/6: Kannatus on ulottunut kaikkiin väestöryhmiin

Osa 5/6: Löytyy oma paikka puoluekartalla

Osa 6/6: Vaalimatematiikka tuo yllätyksiä