Massiiviset myönnytykset teollisuudenalan pelastamiseksi
Yhdysvaltain autoteollisuuden työntekijöiden liitto UAW ilmoitti keskiviikkona suostuvansa suuriin myönnytyksiin, jotta vaikeuksissa olevat yhtiöt saisivat läpi kongressilta pyytämänsä 34 miljardin dollarin (27 miljardia euroa) tukipaketin.
UAW:n puheenjohtaja Ron Gettelfinger kertoi, että liitto luopuu mm. lomautettujen toimeentuloon ja alan eläkeläisten terveydenhoitoon liittyvistä eduista. Samalla Gettelfinger sanoi, että tarvittaessa liitto on valmis joustamaan lisää. Sen työssä olevia jäseniä koskevat palkkojen, terveydenhuollon ja muiden etujen leikkaukset vaativat kuitenkin jäsenten hyväksymisen.
Liittoa kannustaa ennennäkemättömiin myönnytyksiin pelko siitä, että autoalan amerikkalaiset jättiyritykset, Detroitin ns. Kolme Suurta, ovat ajautumassa konkurssiin. General Motors ja Chrysler sanovat, että ilman tukea niiltä ovat rahat loppumassa jo lähiviikkoina, kun taas Ford uskoo sinnittelevänsä vielä ensi vuoden.
Alihankkijoineen, jälleenmyyjineen ja muine kerrannaisvaikutuksineen autoteollisuuden romahdus voisi viedä miljoonia työpaikkoja.
Läpimeno ei
varma kongressissa
Kolmen Suuren johtajat kävivät kaksi viikkoa sitten kongressissa kärttämässä 25 miljardin dollarin lainapakettia, mutta joutuivat palaamaan tyhjin käsin. Sen jälkeen yhtiöt ovat yhdessä kongressin demokraattien, tulevan presidentin Barack Obaman siirtymäkauden joukkueen ja UAW:n kanssa rakentaneet uutta pelastuspakettia.
Autoyhtiöiden johtajat ovat nyt loppuviikolla senaatin pankkivaliokunnan kuultavina. Yhtiöt toivovat saavansa kongressin hyväksynnän tukipaketille ensi viikolla, mutta se ei ole lainkaan varmaa.
Demokraatit – joiden äänestäjiä autotyöläiset suurimmaksi osaksi ovat – ovat pääsääntöisesti halukkaita pelastamaan yhtiöt. Esimerkiksi edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi on luvannut, ettei niitä päästetä konkurssiin.
Obama on kehunut tuoreimman ehdotuksen sisältävän realistisen ja pitkäaikaisen suunnitelman, kun parin viikon takainen oli hutaisten tehty. Myös rampana ankkana nilkuttava presidentti George W. Bush on autotehtaiden tukemisen kannalla, jos se nyt enää ketään kiinnostaa.
Republikaanien talouskonservatiivien siipeen kuuluvissa edustajissa on kuitenkin monia, jotka ovat valmiit päästämään yhden tai useamman autoyhtiön konkurssiin. Tukipaketin vastustajiin kuuluu myös edustajia etelävaltioista, joissa toimii japanilaisia ja eurooppalaisia autotehtaita, joiden työntekijät eivät kuulu ammattiliittoon.
Keskiviikkona julkaistun CNN:n gallupin mukaan enemmistö kansasta vastustaa autotehtaiden tukemista.
Jos lainapaketti ei mene läpi, saattaa edessä olla yhtiöiden rahoittaminen niillä 25 miljardilla dollarilla, jotka on luvattu ympäristöystävällisen autoteollisuuden kehittämiseen. Demokraatit ovat toistaiseksi olleet sitä mieltä, ettei tätä rahaa ole tarkoitettu konkurssien torjumiseen.
Uusille puolet
entisten palkasta
Ammattiliitto on saanut Chryslerin vuosien 1979–80 pelastuspaketista lähtien tottua siihen, että kriisien koittaessa etuja leikataan.
Yhdysvaltain autoteollisuus on ollut hiljaisessa alamäessä jo pitkään. Tuoreimman kriisin pohjusti väärä strategia: amerikkalaisyhtiöt valmistavat liian suuria ja liian paljon polttoainetta kuluttavia autoja, jotka eivät markkinoiden muuttuessa enää mene kaupaksi. Kriisi muuttui akuutiksi, kun luottolama kiristi autolainojen ruuvit ja yleinen taloustaantuma hyydytti kaiken kysynnän.
Autoja arvioidaan myytävän Yhdysvalloissa tänä vuonna alle 11 miljoonaa, kun luku vielä viime vuonna oli 16 miljoonaa.
UAW suostui viime vuonna tehdyssä työehtosopimuksessaan siihen, että yhtiöt saavat ottaa uudet työntekijät 14 dollarin (11,10 euroa) tuntipalkalla. Nykyisten autotyöläisten keskipalkka on kaksinkertainen.
BusinessWeek -lehden mukaan tämä tarkoittaa sitä, että ensimmäistä kertaa ensimmäisen maailmansodan jälkeen autoja valmistavat Yhdysvalloissa ihmiset, joilla ei itsellään ole varaa ostaa näitä autoja.
Esimerkiksi Toyotan Yhdysvalloissa toimivissa tehtaissa henkilöstökulut ovat työntekijää kohden 45 dollaria tunnilta, kun ne General Motorsilla ovat 74 dollaria. Vaikka ero peruspalkoissa on pieni, se kasvaa sivukulujen myötä näin suureksi. UAW:hen kuuluvalla GM:n työntekijällä on järjestäytymättömään Toytan työntekijään verrattuna erilaisia työsuhdeturva-, terveydenhoito- ja eläke-etuuksia.
Työnantajan ratkaisu luonnollisesti on pyrkiä leikkaamaan järjestäytyneiden edut järjestäytymättömien tasolle ja mielellään vielä korvata vanhat työntekijät puolet halvemmilla 14 dollarin työläisillä.
Siksi muilla aloilla pelätään, että UAW:n päänavauksen jälkeen paineet ratkoa talouskriisiä työntekijöiden etuja leikkaamalla kasvavat.
Edut pois ja
potkut päälle
UAW on nyt valmis lopettamaan kokonaan ns. työpankin. Työpankki on alakohtainen järjestelmä, jolla lomautetut saavat lähes palkkansa suuruisen korvauksen. Se on ollut talouselämälle ja monille poliitikoille punainen vaate.
Autoteollisuuden eläkeläisten ja leskien terveydenhoidon on määrä siirtyä UAW:n säätiölle vuonna 2010. Nyt UAW kuitenkin suostuu siihen, että yhtiöt toistaiseksi jäädyttävät maksunsa säätiölle. Tämä säästää esim. GM:ltä 7 miljardia dollaria vuodessa.
Uudessa pelastussuunnitelmassaan GM aikoo vähentää 31 500 työpaikkaa ja vähentää tehtaidensa määrän Pohjois-Amerikassa 47:stä 36:een. Chrysler on viime vuosina jo vähentänyt 32 000 työpaikkaa ja Ford 57 000 työpaikkaa.
Kolmen Suuren tehtaissa työskentelevien UAW:n jäsenten määrä on vähentynyt viiden vuoden aikana 305 000:sta 139 000:een. Vuonna 1970 yksin GM:llä oli 350 000 UAW:hen järjestäytynyttä työntekijää.
UAW:ssä ei ole peitelty katkeruutta siitä, että autotyöläisiltä vaaditaan suuria myönnytyksiä, kun taas rahoitusala sai 700 miljardin dollarin tukipakettinsa lähes läpihuutojuttuna.
Autotehtaat ovat luvanneet tukea saadessaan leikata myös johtajistonsa etuja. GM:n ja Fordin pääjohtajat ovat luvanneet työskennellä yhden dollarin symbolisella vuosipalkalla.
Ainakin rahoitusalalla on näyttänyt siltä, että johtajia koskevia lupauksia on ollut helpompi tehdä kuin noudattaa. Aika pienet eleet tuntuvat nytkin vaikuttavan kongressiin: kansanedustajat pitivät ”rohkaisevana”, että pääjohtajat ajoivat torstain kuulemisiin amerikkalaisilla autoilla Detroitista eivätkä saapuneet yksityislentokoneillaan kuten kaksi viikkoa sitten.
uutiskirje 