KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Työväenluokan yhteinen tahto ja laki

Milla Pyykkönen
13.10.2009 11.25
Fediverse-instanssi:

Minua ovat viime aikoina pohdituttaneet arvot ja luokat. Mitä ovat vasemmistolaiset arvot ja miten käsitämme yhteiskuntaluokan? Ja ennen kaikkea, kannattaako vasemmiston puhua arvoista vai luokista?

ILMOITUS
ILMOITUS

Vasemmistoliitto ei ole edeltäjänsä SKDL:n tavoin puhunut luokista virallisissa ulostuloissaan. Työväenluokan sijaan Vasemmistoliitto on puhunut työväestöstä tai työtä tekevistä. Vasemmistonuorten keskuudessa on viime aikoina herännyt haluja palata luokkaedusta puhumiseen.

Runsaasti keskustelua on syntynyt siitä, onko luokkapuhe vierasta ja miten luokat määritellään 2000-luvulla. Yhteiskuntaluokkien olemassaoloa ei voi kiistää, mutta niiden luonne on muuttunut rajusti teollisen yhteiskunnan luokkarakenteesta. Lisäksi luokkakäsitystä monimutkaistaa luokkien globalisoituminen. Kärjistäen voisi sanoa työväenluokan siirtyneen Aasiaan kun taas eurooppalaiset ja pohjoisamerikkalaiset ovat kuluttavaa keskiluokkaa.

Näin mustavalkoisesti asia ei tietenkään ole, luokkajaot löytyvät myös länsimaista.

Vasemmistoliitossa puhutaan arvovalinnoista ja vasemmistolaisista arvoista. Mielestäni vasemmistolaisuus ei voi olla pelkkä arvo. Vasemmistolaisuuden lähtökohtana tulee olla yhteiskunnan köyhyyttä ja epätasa-arvoisuutta aiheuttavien rakenteiden muuttaminen, eikä laastareiden liimailu nykyjärjestelmän avohaavoihin. Jos taas vasemmistolaisuus ei ole arvo vaan luokkaristiriidoista lähtevä liike, niin ketkä kuuluvat tuohon luokkaan jonka etuja vasemmistolaisuus ajaa? Voiko siihen kuulua esimerkiksi toimitusjohtaja tai muu hyvätuloinen?

Luokkaretoriikan käytössä on mielestäni kaksi merkittävää ongelmaa.

Työväestöön kuuluvat eivät välttämättä miellä itseään työväenluokkaan kuuluviksi. Moni perusduunari, varsinkin nuorempi sukupolvi, ei tunne kuuluvansa tiettyyn luokkaan. Vasemmiston, lähinnä SKDL:n ansiosta suomalaiselle työväestölle saatiin hyvinvointivaltion rakentamisen myötä kamppailtua useita merkittäviä etuja. Luokkarajojen hälventäminen oli tietoista politiikkaa hyvinvointivaltiossa. Samalla hälveni luokkatietoisuus. Luokkaa ei voi tuoda. Leninistinen etujoukko ei voi mennä työpaikoille ja lähiöihin kertomaan ihmisille keitä he ovat ja kuinka heidän kuuluu ajatella.

Kuten Metalliliiton hyvinvointitehdas.fi -sivustolta voimme lukea, monella työväestöön kuuluvalla on varaa kesämökkiin ja Thaimaan matkoihin. Toisaalta taas Suomessa on tuhansia pätkätöillä tai yhteiskunnan tuilla eläviä ihmisiä joilla ei ole varaa asumiseen tai edes ruokaan. Miten yhdistämme näiden ihmisten intressit työväenluokan eduksi? On ollut puhetta määritelmästä, että työväenluokkaan kuuluvat kaikki ne jotka elävät palkkatuloilla pääomatulojen sijaan. Tällöin työväenluokkaan kuuluisi suurin osa Suomen kansasta.

Toinen suuri ongelma muodostuu siitä, mikä on luokan etujen mukaista ja kuka sen määrittelee?

Olen usein saanut kuulla naisten ongelmien olevan toissijaisia työväenluokan etujen kannalta. On erittäin epähedelmällistä leimata joidenkin ihmisten intressien tai ongelmien olevan epäolennaisia tietyn päämäärän kannalta. Luokankin edut lähtevät arjen ongelmista, joten kenenkään ongelmat eivät voi olla toissijaisia.

Vasemmistolaisuus on liike jossa samoja intressejä omaavat ihmiset liittyvät yhteen. Työväenliike on kautta historiansa vaientanut naisten vaatimukset sanomalla niiden olevan epäolennaisia vallankumouksen kannalta.

Puhe siitä, mikä on oikeaa luokkatietoisuutta ja mikä epäolennaista ja kuka on ”kunnon työväenluokkainen” ja kuka ei, on hyvin huolestuttavaa. En elänyt 1960- ja -70-luvuilla, mutta epäilisin, että vasemmistossa käytiin samanlaisia keskusteluja siitä kuka on oikeassa ja kuka väärässä ennen kuin surullisen kuuluisa, edelleen toimintaamme lamaannuttava jakaantuminen tapahtui.

Yhteiskuntaluokista puhuminen on tärkeää vasemmistolaista yhteiskunta-analyysiä. Emme voi ummistaa silmiämme luokkaristiriidoilta ja luokkarajojen kasvulta. Luonnollisesti vasemmiston tehtävä on ajaa työväen ja vähätuloisten asiaa.

En kuitenkaan liputa luokkaretoriikan käyttöönoton puolesta. Luokkapuhe on sisäisen analyysin väline. Luokkataistelulla ei voiteta vaaleja 2000-luvulla. Jos voitettaisiin, niin Suomen Kommunistinen Puolue saavuttaisi suurempaa kannatusta.

Kirjoittaja on Vasemmistonuorten 2. varapuheenjohtaja

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Kyltti vastustaa sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa Papua-Uuden-Guinean ylänköalueella. Jiwakan maakunnassa arviolta 60 prosenttia naisista ja tytöistä kokee jonkinlaista väkivaltaa.

Valtaosa Papua-Uuden-Guinean syrjäseutujen naisista kokee väkivaltaa

Ylen gallupin jälkeen ryhdyttiin spekuloimaan sillä, että vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela voisi olla seuraava valtiovarainministeri.

Viikon päätteeksi: Porvari näkee painajaisia valtiovarainministeri Minja Koskelasta

Kekkostutkija Timo J. Tuikka yllättää vuoden hauskimmalla, silti tosipohjaisella rikosromaanilla jatkosodan aikaisesta Lapista

Punta Remediosin ranta Los Cóbanosin alueella El Salvadorin länsiosassa. Maailman koralliriuttojen tila 2025 -raportti osoittaa maailman korallipeitteen vähentyneen.

Korallit katoavat maailmalla, mutta itäisellä Tyynellämerellä ne ovat sinnitelleet – tutkijat pelkäävät tilanteen olevan muuttumassa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

”Luulen, että poikien oikeistolaistumiseen vaikuttaa luottamuksen menettäminen demokraattiseen järjestelmään” – kirjailija Maria Mustrannan uutuusromaanin kertoja on nuori mies

 
02

Rydman: Hoitoon ei hakeuduta opposition pelottelun takia – kiisti asiakasmaksujen olevan syynä

 
03

Kokoomuksen ja perussuomalaisten liitto happani solvauksiksi asti

 
04

Kokoomus sai kaiken, mutta menetti itsensä

 
05

Iltalehti: Vasemmistoliitolle 22 kansanedustajaa ja paikka kaikissa vaalipiireissä

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Joona Keskitalo aloitti taas uuden ja ihan erilaisen dekkarisarjan päähenkilönään poliisi, joka on taitava kuulustelija

07.11.2026

Analyysi: Kongossa väkivalta on jatkunut kolmekymmentä vuotta, mutta harva on joutunut siitä vastuuseen

07.11.2026

Luokkahuoneista katukauppiaiksi – ”Kun menetin työni, hajosin”

07.11.2026

Syyria kamppailee demokratiasta

07.11.2026

Vasemmistoliitolla täysi ehdokaslista Oulun vaalipiirissä

06.11.2026

Silvia Modig ehdolle Uudellamaalla

06.11.2026

Iltalehti: Vasemmistoliitolle 22 kansanedustajaa ja paikka kaikissa vaalipiireissä

06.11.2026

Jo valmiiksi vesitetyn yritysvastuulain viranomaisvalvontaan ei ohjata Suomessa euroakaan uutta rahaa

06.11.2026

Rydman: Hoitoon ei hakeuduta opposition pelottelun takia – kiisti asiakasmaksujen olevan syynä

06.11.2026

STTK: Sukupuolten palkkaero kaventui historiallisen paljon ammattiliittojen ansiosta

06.11.2026

Vasemmistoliiton kannatus kasvaa, koska ihmisillä on todellinen hätä ja puolue edustaa selkeää vaihtoehtoa ja toivoa

06.11.2026

Myytti murrettu: punavihreät puolueet voivat kasvaa yhdessä toisiaan syömättä

05.11.2026

Mai Kivelä: Hallituksen lakiesitys lyhytvuokrauksen ongelmiin puuttumiseksi jäi täysin hampaattomaksi

05.11.2026

Kokoomus sai kaiken, mutta menetti itsensä

05.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset