KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Työväenluokan yhteinen tahto ja laki

Milla Pyykkönen
13.10.2009 11.25
Fediverse-instanssi:

Minua ovat viime aikoina pohdituttaneet arvot ja luokat. Mitä ovat vasemmistolaiset arvot ja miten käsitämme yhteiskuntaluokan? Ja ennen kaikkea, kannattaako vasemmiston puhua arvoista vai luokista?

ILMOITUS
ILMOITUS

Vasemmistoliitto ei ole edeltäjänsä SKDL:n tavoin puhunut luokista virallisissa ulostuloissaan. Työväenluokan sijaan Vasemmistoliitto on puhunut työväestöstä tai työtä tekevistä. Vasemmistonuorten keskuudessa on viime aikoina herännyt haluja palata luokkaedusta puhumiseen.

Runsaasti keskustelua on syntynyt siitä, onko luokkapuhe vierasta ja miten luokat määritellään 2000-luvulla. Yhteiskuntaluokkien olemassaoloa ei voi kiistää, mutta niiden luonne on muuttunut rajusti teollisen yhteiskunnan luokkarakenteesta. Lisäksi luokkakäsitystä monimutkaistaa luokkien globalisoituminen. Kärjistäen voisi sanoa työväenluokan siirtyneen Aasiaan kun taas eurooppalaiset ja pohjoisamerikkalaiset ovat kuluttavaa keskiluokkaa.

Näin mustavalkoisesti asia ei tietenkään ole, luokkajaot löytyvät myös länsimaista.

Vasemmistoliitossa puhutaan arvovalinnoista ja vasemmistolaisista arvoista. Mielestäni vasemmistolaisuus ei voi olla pelkkä arvo. Vasemmistolaisuuden lähtökohtana tulee olla yhteiskunnan köyhyyttä ja epätasa-arvoisuutta aiheuttavien rakenteiden muuttaminen, eikä laastareiden liimailu nykyjärjestelmän avohaavoihin. Jos taas vasemmistolaisuus ei ole arvo vaan luokkaristiriidoista lähtevä liike, niin ketkä kuuluvat tuohon luokkaan jonka etuja vasemmistolaisuus ajaa? Voiko siihen kuulua esimerkiksi toimitusjohtaja tai muu hyvätuloinen?

Luokkaretoriikan käytössä on mielestäni kaksi merkittävää ongelmaa.

Työväestöön kuuluvat eivät välttämättä miellä itseään työväenluokkaan kuuluviksi. Moni perusduunari, varsinkin nuorempi sukupolvi, ei tunne kuuluvansa tiettyyn luokkaan. Vasemmiston, lähinnä SKDL:n ansiosta suomalaiselle työväestölle saatiin hyvinvointivaltion rakentamisen myötä kamppailtua useita merkittäviä etuja. Luokkarajojen hälventäminen oli tietoista politiikkaa hyvinvointivaltiossa. Samalla hälveni luokkatietoisuus. Luokkaa ei voi tuoda. Leninistinen etujoukko ei voi mennä työpaikoille ja lähiöihin kertomaan ihmisille keitä he ovat ja kuinka heidän kuuluu ajatella.

Kuten Metalliliiton hyvinvointitehdas.fi -sivustolta voimme lukea, monella työväestöön kuuluvalla on varaa kesämökkiin ja Thaimaan matkoihin. Toisaalta taas Suomessa on tuhansia pätkätöillä tai yhteiskunnan tuilla eläviä ihmisiä joilla ei ole varaa asumiseen tai edes ruokaan. Miten yhdistämme näiden ihmisten intressit työväenluokan eduksi? On ollut puhetta määritelmästä, että työväenluokkaan kuuluvat kaikki ne jotka elävät palkkatuloilla pääomatulojen sijaan. Tällöin työväenluokkaan kuuluisi suurin osa Suomen kansasta.

Toinen suuri ongelma muodostuu siitä, mikä on luokan etujen mukaista ja kuka sen määrittelee?

Olen usein saanut kuulla naisten ongelmien olevan toissijaisia työväenluokan etujen kannalta. On erittäin epähedelmällistä leimata joidenkin ihmisten intressien tai ongelmien olevan epäolennaisia tietyn päämäärän kannalta. Luokankin edut lähtevät arjen ongelmista, joten kenenkään ongelmat eivät voi olla toissijaisia.

Vasemmistolaisuus on liike jossa samoja intressejä omaavat ihmiset liittyvät yhteen. Työväenliike on kautta historiansa vaientanut naisten vaatimukset sanomalla niiden olevan epäolennaisia vallankumouksen kannalta.

Puhe siitä, mikä on oikeaa luokkatietoisuutta ja mikä epäolennaista ja kuka on ”kunnon työväenluokkainen” ja kuka ei, on hyvin huolestuttavaa. En elänyt 1960- ja -70-luvuilla, mutta epäilisin, että vasemmistossa käytiin samanlaisia keskusteluja siitä kuka on oikeassa ja kuka väärässä ennen kuin surullisen kuuluisa, edelleen toimintaamme lamaannuttava jakaantuminen tapahtui.

Yhteiskuntaluokista puhuminen on tärkeää vasemmistolaista yhteiskunta-analyysiä. Emme voi ummistaa silmiämme luokkaristiriidoilta ja luokkarajojen kasvulta. Luonnollisesti vasemmiston tehtävä on ajaa työväen ja vähätuloisten asiaa.

En kuitenkaan liputa luokkaretoriikan käyttöönoton puolesta. Luokkapuhe on sisäisen analyysin väline. Luokkataistelulla ei voiteta vaaleja 2000-luvulla. Jos voitettaisiin, niin Suomen Kommunistinen Puolue saavuttaisi suurempaa kannatusta.

Kirjoittaja on Vasemmistonuorten 2. varapuheenjohtaja

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Emme muista sotia, jotka melkein syttyivät

Veikka Lahtinen

Suomi siirtyy miniaskelin kohti pelkäämäänsä Venäjää

Suomessa työmarkkinat ovat poikkeuksellisen eriytyneitä sukupuolen mukaan. Hoiva-alalla työskentelevistä ylivoimainen enemmistö on naisia.

Mutta me miehethän olemme jo tasa-arvoisia?

Kiinteistöbisneksessä pyörivät rahamäärät ovat valtavia. Kuva on Helsingin Lauttasaaresta.

Vieraskynä: Euroopan kohtuuhintaiset asunnot ovat pian vapaata riistaa sijoittajille

Uusimmat

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela puhui Työväen vappujuhlassa Helsingissä perjantaina.

Minja Koskela vappupuheessa: ”Petterin ja Riikan on korkea aika riisua vappunaamarit”

Eniten aktivisteja murhataan maan lounaisosissa, jossa huumesota on kiivaimmillaan. Arkistokuvassa valvontapiste Atratojoella Chocóssa.

Kolumbia on hengenvaarallinen maa ihmisoikeuksien puolustajille

Hallitus valitsi heikentää hyvinvointivaltiota myös toisella merkittävällä tavalla. Hallitus on lähtenyt ristiretkelle suomalaista järjestökenttää vastaan, suomi SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen vappupuheessaan. Kuva on vuodelta 2023, jolloin Syvärinen puhui Helsingissä.

SAK:n Syvärinen: Oikeistohallituksen työn tuloksena meillä on nyt ennätystyöttömyys ja ennätysvelka

Li Andersson haluaa Suomesta maailman parhan paikan olla työntekijä.

Li Andersson: Onko kukaan Suomen poliittisessa historiassa pettänyt lupauksia ja epäonnistunut tavoitteissaan pahemmin kuin Petteri Orpo ja Riikka Purra

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Uuden reseptin aika – vanhalla saatiin lisää työttömyyttä, konkursseja ja valtionvelkaa

 
02

Koskelalta tyly arvio hallituksen kehysriihipäätöksistä: ”Jopa kuolemasta seuraa jatkossa maksu”

 
03

Sosiaalityöntekijä oikoo ministerin puheita: ”Eikö tämän hallituksen ylimielisyydellä ole mitään rajaa?”

 
04

Professori varoittaa ydinenergialain muuttamisesta – ”Lisää ydinaseiden käyttöön liittyvää riskiä”

 
05

Viisi näkökulmaa hyvinvointivaltioon – Kysyimme asiantuntijoilta, mikä säilyy ja mikä muuttuu

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Riisto jatkuu – Miten työperäiseen hyväksikäyttöön pitäisi puuttua?

01.05.2026

Israel on kaapannut suomalaisen aktivistin kansainvälisillä vesillä – Kansanedustajat ja mepit vetoavat ulkoministeriin

30.04.2026

Oppositiolta yhteinen välikysymys hallituksen epäonnistuneesta talouspolitiikasta: ”Näytöt on annettu, ja pahalta näyttää”

30.04.2026

Suomalaisen vasemmiston uusi eurooppalainen koti – Tällainen on Euroopan vasemmistoliitto ELA

30.04.2026

Yrttiaho: Ydinaseiden käytöstä päättävät vain ydinasevallat – ”Toivoisin tässä rehellisyyttä”

29.04.2026

Honkasalo: Suomen paikka on ydinaseettomien maiden joukossa

29.04.2026

Hallitus tekee tieten tahtoen riittämätöntä ilmastopolitiikkaa, syyttää vasemmistoliiton Veronika Honkasalo

29.04.2026

Viisi näkökulmaa hyvinvointivaltioon – Kysyimme asiantuntijoilta, mikä säilyy ja mikä muuttuu

29.04.2026

Suhteellisen demokraattinen puolentoista miljardin ihmisen valtio – Minne Intia on matkalla?

28.04.2026

Lyhyempi työaika ja lisää arkivapaita, ehdottaa vasemmistoliiton Minja Koskela

27.04.2026

Uuden reseptin aika – vanhalla saatiin lisää työttömyyttä, konkursseja ja valtionvelkaa

27.04.2026

Zimbabwessa koululaiset rakentavat omat lamppunsa, joiden valossa voivat opiskella

27.04.2026

Afrikassa yhä eniten lapsityövoimaa – muuttoliike ja kriisit lisäävät hyväksikäyttöä

26.04.2026

Abujassa taksimatka on vaarallinen sekä kuljettajalle että matkustajille

26.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset