Itä- ja eteläisessä Afrikassa noin 41 miljoonaa lasta tekee työtä, kertoo Unicefin tuore katsaus. Se on lähes kolmannes koko maailman lapsityövoimasta. Vaikka määrä on laskenut vuoden 2020 noin 49 miljoonasta, YK varoittaa kehityksen olevan hauras ilman valtioiden vahvempaa puuttumista tilanteeseen.
– Lasten paikka on koulussa, ei työssä, sanoo Unicefin Itä- ja eteläisen Afrikan aluejohtaja Etleva Kadilli.
Hänen mukaansa lapsityön kitkeminen edellyttää ennen kaikkea koulutusjärjestelmien vahvistamista ja lasten parempaa suojelua.
– Vanhempia on tuettava ihmisarvoisilla työmahdollisuuksilla, jotta lapset voivat käydä koulua, oppia, leikkiä ja rakentaa parempaa tulevaisuutta, Kadilli sanoo.
Miljoonat lapset vaarallisissa töissä
Maailmassa arviolta 137,6 miljoonaa lasta tekee työtä, mikä vastaa 7,8 prosenttia kaikista lapsista. Heistä noin 54 miljoonaa tekee vaarallista työtä esimerkiksi kaivoksissa ja rakennustyömailla tai työskentelee yli 43 tuntia viikossa.
Lasten työskentely on yleisintä Afrikassa. Itä- ja eteläisessä Afrikassa 13,4 miljoonaa lasta tekee vaarallista työtä. Alue on toiseksi pahin Länsi- ja Keski-Afrikan jälkeen lapsityövoiman käytössä.
Afrikassa työskentelee suhteettoman paljon pieniä lapsia, sillä noin 65 prosenttia lapsityötä tekevistä on 5–11-vuotiaita. Muualla maailmassa työssäkäyvistä lapset ovat useammin teini-ikäisiä. Vaikka lapsityö on vähentynyt kaikissa ikäryhmissä, nuorimpien lasten kohdalla lasku on hidasta.
Itä- ja eteläisessä Afrikassa lapsityö keskittyy erityisesti maatalouteen, joka kattaa noin 78 prosenttia 5–17-vuotiaiden työnkuvasta. Nuorimmista, 5–11-vuotiaista, yli 80 prosenttia työskentelee maataloudessa.
Vaarallinen työ on yleisempää teollisuudessa ja palvelualoilla. Teollisuudessa 55 prosenttia ja palveluissa 56 prosenttia lapsityöstä luokitellaan vaaralliseksi, kun maataloudessa vastaava osuus on 26 prosenttia.
Muuttoliike lisää haavoittuvuutta
Vaikka lapsityö on vähentynyt maailmanlaajuisesti vuodesta 2020, ilmiö ei ole kadonnut. Köyhyys, ilmastokriisin seuraukset, pitkittyneet konfliktit ja muuttoliike sysäävät haavoittuvia lapsia töihin ja altistavat heidät hyväksikäytölle.
Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM kehottaa hallituksia vahvistamaan lasten suojelua, lisäämään kansainvälistä yhteistyötä ja parantamaan seurantajärjestelmiä.
Turvaton muuttoliike on keskeinen lapsityön taustatekijä. Kun toimeentulo ja peruspalvelut puuttuvat, liikkeelle joutuneet perheet laittavat lapsensa töihin.
– Miljoonat lapset ovat liikkeellä konfliktien, köyhyyden ja ilmastokriisin vuoksi. Siirtolaislapset ovat usein kaikkein alttiimpia lapsityölle. He työskentelevät pidempiä päiviä, ansaitsevat vähemmän, käyvät harvemmin koulua ja altistuvat suuremmille vamman, hyväksikäytön ja kuoleman riskeille, IOM:n pääjohtaja Amy Pope sanoo.
Ihmiskauppa koskettaa myös lapsia
IOM:n mukaan maailmassa on tunnistettu noin 30 000 ihmiskaupan lapsiuhria, mutta todellinen määrä on todennäköisesti huomattavasti suurempi, koska ilmiö jää usein piiloon. Pelkästään seksikaupassa arvioidaan olevan maailmanlaajuisesti yli kaksi miljoonaa uhria.
Lähes joka neljäs tunnistettu ihmiskaupan uhri on lapsi. Tunnistetuista uhreista 61 prosenttia joutuu seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi, ja valtaosa heistä on tyttöjä. Poikia puolestaan rekrytoidaan usein aseellisiin ryhmiin.
Ihmiskauppiaat käyttävät vallankäytön keinoina psykologista, fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa sekä uhkauksia uhreja ja heidän perheitään kohtaan.
Popen mukaan lapsityövoiman uhreja ei huomioida poliittisissa päätöksissä.
– Heitä ei suojella, eivätkä he näy tilastoissa, joiden pohjalta päätöksiä tehdään. Muuttoreittien varrella heitä käytetään hyväksi maataloudessa, kotitaloustyössä, majoitusalalla ja rakennustyömailla.
Unicef kehottaa kansainvälistä yhteisöä puuttumaan sekä lapsityön juurisyihin että seurauksiin. Tarvitaan sosiaaliturvan vahvistamista, kaikille avointa laadukasta koulutusta, riskiryhmiin kuuluvien lasten parempaa tunnistamista, ihmisarvoisia työmahdollisuuksia aikuisille sekä yritysvastuun vahvistamista tuotantoketjuissa.
Tavoitteena on, ettei yksikään perhe joutuisi laittamaan lastansa työskentelemään, ja että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus oppia, kasvaa ja olla lapsi.
uutiskirje 
