Kolme faktaa työperäisestä hyväksikäytöstä
1. Työperäinen hyväksikäyttö keskittyy Suomessa erityisesti ravintola-alalle, rakentamiseen, marjanpoimintaan ja siivousalalle.
2. Jopa tuhansia ihmiskaupparikoksia jää piiloon. Hyväksikäytön uhrit eivät usein tunnista itse olevansa hyväksikäytön kohteena tai pelkäävät ilmoittaa asiasta esimerkiksi karkottamisen tai kostotoimien pelossa.
3. Suomessa ihmiskauppa on rangaistava rikos, josta rangaistus on vähintään neljä kuukautta ja enintään kuusi vuotta vankeutta.
Työperäinen hyväksikäyttö on edelleen vakava ongelma suomalaisilla työmarkkinoilla. Se ei koske pelkästään työntekijöitä ja työnantajia, vaan ilmiö vääristää koko työmarkkinaa, kun reilut työnantajat eivät voi enää kilpailla riistoyritysten kanssa. Ilmiö on monitahoinen, eikä useinkaan hahmotu riittävän tarkasti binääristen jaotteluiden kautta, kun siihen pureutuu syvemmin.
Määrällisesti merkittävä osa hyväksikäyttäjistä ja hyväksikäytetyistä kuuluvat samaan kieli- tai kulttuuriryhmään. Kun puhutaan työnantajista, kyse on usein myös itse verrattain heikossa työmarkkina-asemassa olevista itsensätyöllistäjistä ja mikroyrittäjistä. Lisäksi osa hyväksikäytön uhreista voi siirtyä itse hyväksikäyttäjiksi myöhemmin. Oma lukunsa ovat esimerkiksi alustatalouden yrittäjäehdoin toimivat työntekijät, jotka vuokraavat kohtuuttomin ehdoin lähettitilejään muille.
Samalla on myös laajasti esimerkkejä tilanteista, joissa suomalaiset yritykset tai yritysten avainhenkilöt syyllistyvät esimerkiksi kiskontaan.
Nina Kreutzman
Rakennusliiton kansainvälisten asioiden asiantuntija
Moni ei tiedä tai ymmärrä, että ihmiskauppaa todella tapahtuu rakennusalalla täällä Suomessakin.
Varsinkin kaukomailta leivän perässä tulevia ihmisiä huijataan lupauksilla hyvistä palkoista ja työoloista, jotka eivät paikan päällä toteudukaan. Työntekijä on useimmiten sellaisissa tilanteissa riippuvainen työnantajan järjestämästä majoituksesta.
Muistan tapauksen, jossa ulkomaiset rakentajat olivat turhaan yrittäneet vaatia palkkojansa ja joutuivat ulos asunnosta. He ehtivät nukkua yön autoissa, keskellä talvea, ennen kuin aamulla soittivat Rakennusliittoon.
Rakennusalan erityisongelmana ovat pitkät alihankintaketjut, jotka mahdollistavat hyväksikäytön ja ihmiskaupan. Vastuu loivenee ketjuissa. Siksi puuttuisin tähän juurisyyhyn rajoittamalla ketjutusta. Se on täysin mahdollista.
Toimivia esimerkkejä löytyy joistakin Euroopan maista tai kaupungeista. Monet suuremmat yritykset ovat oma-aloitteellisesti itse rajoittaneet ketjujen pituutta, koska valvonta on niin hankalaa. On järkevää ehkäistä ongelmia ennalta, se on tehokkaampaa ja inhimillisestäkin näkökulmasta parempi tapa toimia.
Tarvitsemme alihankintaketjuihin puuttuvaa lainsäädäntöä ja kovempia sanktiota.
Johannes Hirvelä
Maahanmuuttoviraston tieto- ja tulosohjauspalveluiden yksikön johtaja
Työperäiseen hyväksikäyttöön puuttuminen edellyttää toimia kolmella tasolla:
Ennen oleskeluluvan myöntämistä viranomaisten on voitava tunnistaa sekä vilpilliset työnantajat että haavoittuvuusriskissä olevat hakijat nykyistä paremmin. Hakijat eivät usein kerro kynnysrahojen perimisestä, joten pelkkä haastattelu ei riitä. Tarvitaan parempaa tiedonvaihtoa ja tietojärjestelmiin panostamista, jotta voidaan tunnistaa esimerkiksi toimijat, jotka perustavat uusia yrityksiä vilpillisen toiminnan jatkamiseksi.
Luvan voimassaoloaikana on valvottava, että palkanmaksu ja työehdot toteutuvat. Jatkolupavaiheessa voidaan arvioida, onko työsuhde toteutunut ehtojen mukaisesti.
Merkittävin kehitystarve on työnantajien seuraamusjärjestelmässä. Nyt seuraamukset kohdistuvat liian usein työntekijään. Rikosprosessi on raskas keino, joten sen rinnalle tarvitaan hallinnollisia sanktioita.
Kun henkilölle myönnetään jatkolupa työnantajan moitittavan menettelyn perusteella, tulisi harkita, voitaisiinko työnantajalle tässä yhteydessä määrätä määräaikainen lupakielto tai seuraamusmaksu. Rikosseuraamusta ketterämpi hallinnollinen sanktio loisi kannusteet noudattaa lakia.
Paavo Teittinen
Helsingin Sanomain toimittaja ja tietokirjailija
Työsuojeluviranomaisten toimivaltuuksia pitää vahvistaa merkittävästi. Tällä hetkellä viranomainen voi lähinnä kehottaa laitonta palkkaa maksavaa yritystä toimimaan jatkossa oikein, ja uhkasakkoprosessi voi kestää vuosia.
Poliisilla on viime vuosina kehittynyt hyvää osaamista ihmiskaupparikoksiin puuttumisessa, ja tähän panostaminen on edelleen tärkeää. Jokaisella poliisilaitoksella pitäisi olla työperäiseen hyväksikäyttöön erikoistunut yksikkö.
Järjestökentällä esimerkiksi Rikosuhripäivystyksen ihmiskaupan uhrien erityistukipalvelulla on tärkeä rooli, mikä näkyy siinäkin, että iso osa rikostutkintaan edenneistä jutuista on tullut sen kautta. Tällaisten toimijoiden toimintaedellytykset tulisi turvata.
Laajemmalla tasolla: kun Suomeen saapuu yhä enemmän työntekijöitä globaalista etelästä, heidät jätetään usein oman onnensa nojaan. Turvapaikanhakijoille tarjotaan kotouttamispalveluja, mutta työntekijän oleskeluluvalla tuleville ei tarjota minuuttiakaan kielikoulutusta. Tämä on vakava puute, sillä myös köyhistä maista tulevat työntekijät ovat usein haavoittuvassa asemassa.
Jos haluamme lisää työperäisiä maahanmuuttajia, on varmistettava, ettemme samalla tee heidän hyväksikäytöstään entistä helpompaa.
Kolme faktaa työperäisestä hyväksikäytöstä
1. Työperäinen hyväksikäyttö keskittyy Suomessa erityisesti ravintola-alalle, rakentamiseen, marjanpoimintaan ja siivousalalle.
2. Jopa tuhansia ihmiskaupparikoksia jää piiloon. Hyväksikäytön uhrit eivät usein tunnista itse olevansa hyväksikäytön kohteena tai pelkäävät ilmoittaa asiasta esimerkiksi karkottamisen tai kostotoimien pelossa.
3. Suomessa ihmiskauppa on rangaistava rikos, josta rangaistus on vähintään neljä kuukautta ja enintään kuusi vuotta vankeutta.
lehti 