Jos nykymeno jatkuu, monet YK:n kehitystavoitteet vuodelle 2030 jäävät saavuttamatta. Vuosina 2016–2030 noin 69 miljoonaa alle 5-vuotiasta lasta kuolee pääasiassa helposti estettäviin syihin. Vuonna 2030 äärimmäisessä köyhyydessä elää 167 miljoonaa lasta ja 750 miljoonaa naista on joutunut naimisiin alaikäisenä.
Maailman pitää keskittää ponnistelunsa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten auttamiseen, painottaa Unicefin tuore Maailman lasten tila 2016 -raportti.
Unicefin lippulaivaraportti kokoaa yhteen tärkeimmän tutkimustiedon ja maailman valtioiden lapsia koskevat tilastot.
Koulutus avainasemassa
– Jos sadoilta miljoonilta lapsilta evätään oikeudenmukaiset mahdollisuudet pärjätä elämässä, se vaarantaa paitsi lasten itsensä myös heidän yhteiskuntiensa tulevaisuuden, sanoo Unicefin pääjohtaja Anthony Lake järjestön tiedotteessa.
Tutkimukset osoittavat, että heikoimmassa asemassa oleviin lapsiin investoiminen kannattaa sekä yksilön että valtion tasolla. Jokainen lisävuosi koulussa kasvattaa henkilön aikuisuudessa ansaitsemia tuloja noin kymmenellä prosentilla. Lisäksi 25-34-vuotiaiden koulutustaustaa vertaamalla nähdään, että ikäryhmän jokainen lisävuosi koulutusta vähentää maan köyhyysastetta yhdeksällä prosentilla.
Äitien koulutuksella on selkeä vaikutus lasten selviämiseen. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa jäisi vuosittain henkiin 1,5 miljoonaa ja Etelä-Aasiassa 1,3 miljoonaa alle 5-vuotiasta, jos kaikki äidit olisivat käyneet yläkoulun.
– Meillä on mahdollisuus valita: voimme investoida lapsiin nyt tai antaa maailman muuttua yhä epätasa-arvoisemmaksi ja jakautuneemmaksi, Lake toteaa.
Kehitys ei ole ollut tasapuolista
Maailmassa on tapahtunut selkeää kehitystä vuoden 1990 jälkeen. Esimerkiksi pienten lasten kuolleisuus on laskenut yli 50 prosentilla ja äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten määrä lähes puolittunut.
Kehitys ei kuitenkaan ole ollut tasapuolista sen enempää globaalisti kuin monien valtioiden sisälläkään.
Köyhin viidennes maailman lapsista kuolee kaksi kertaa todennäköisemmin alle 5-vuotiaana kuin rikkain viidennes.
Intiassa, Indonesiassa ja Filippiineillä köyhimmillä lapsilla on kolme kertaa suurempi riski kuolla viiden ensimmäisen elinvuotensa aikana kuin rikkaimmilla. Nigeriassa rikkaimmista 15–17-vuotiaista lapsista lähes kaikki ovat käyneet ajallaan alakoulun, köyhimmistä samanikäisistä alle kolmannes.
Ongelmia erityisesti Afrikassa
Erityisen synkältä tulevaisuus näyttää Afrikassa. Nykykehityksellä yhdeksän kymmenestä äärimmäisessä köyhyydessä elävästä lapsesta asuu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa vuonna 2030.
Epätasa-arvoa esiintyy myös kehittyneissä maissa. Esimerkiksi Serbiassa ja Bosnia-Hertsegovinassa joka viides romanilapsi kärsii alikasvuisuudesta. Bosnia-Hertsegovinassa vain neljällä prosentilla romanilapsista oli vuonna 2012 kaikki suositellut rokotukset, kun muilla lapsilla rokotukset oli 68 prosentilla.
Yhdysvalloissa afroamerikkalaisille vanhemmille syntynyt vauva kuolee kaksi kertaa todennäköisemmin kuin valko-ihoisille vanhemmille syntynyt vauva.
Lapset eivät opi perustaitoja
Lasten koulutukseen liittyvä kehitys on pysähtynyt. Vuodesta 2011 lähtien koulun ulkopuolelle jäävien lasten määrä on kasvanut.
Lapset eivät myöskään opi koulussa riittävästi: kaksi viidestä lapsesta maailmassa ei alakoulun lopettaessaan osaa lukea, kirjoittaa tai laskea peruslaskutoimituksia.
Epätasa-arvo ei ole sen paremmin väistämätön kuin ratkaisematonkaan ongelma, Maailman lasten tila -raportti korostaa.
Tasa-arvoisen kehityksen saavuttamiseksi tarvitaan muun muassa oikeudenmukaisempia investointeja, parempaa dataa heikoimmassa asemassa olevista lapsista, innovatiivisia keinoja ratkoa vanhoja ongelmia ja paikallisten yhteisöjen osallistamista.
uutiskirje 
