Suomalainen kirjailija -ohjelmasarjan jakso (2003) päästää ääneen Pirkko Saision. Hänen miellyttävän rauhallisesti erittelemiään ajatuksia on mukava kuunnella.
Keskiössä on Saision kirjailijan toimenkuva. Sen puitteissa liikutaan luontevasti myös teatterin parissa, onhan Saisio koulutukseltaan näyttelijä. Sittemmin hän on toiminut Teatterikorkeakoulussa dramaturgian professorina (1997–2001).
Vaikka taiteen alueella tiiviisti ollaankin, ohjelma on antoisaa katseltavaa yleisemmälläkin tasolla. Saision kertoman kautta avautuu maittava siivu elämää ja ihmisen osaa sen pyörteissä.
Saision kertoman kautta avautuu maittava siivu elämää ja ihmisen osaa sen pyörteissä.
Alussa muistellaan lapsuuden ja nuoruuden perhetaustaa. Siihen tuovat oman värinsä Reino-isän kuvaamat kaitafilmikatkelmat. Kommunistisen ja ateistisen kodin kasvattiin vetosi nuorena voimakkaasti uskonnollisuus, mutta teologian opinnot yliopistossa saivat jäädä.
Saision teatterikouluaikaan (1971–1975) taistolaisuus oli kulttuuriväen keskuudessa voimaa, ja tuota aikaa hän jäsentää fiksusti lähinnä Kom-teatterin kautta.
Saisio erittelee toimintaansa kirjallisuuden ja draaman kentässä fiksusti ja moniulotteisesti, mikä on odotettavissakin myös salanimiä Jukka Larsson ja Eva Wein käyttäneeltä prosaistilta. Omasta tuotannostaan itselleen tärkeimmäksi hän nostaa teoksen Puolimaailman nainen (1990).
Saisio teki menestyksekkään läpimurron esikoisellaan, työläiskuvauksella Elämänmeno (1975). Sen yhteydessä hän puhuu homoseksuaalisuudesta, joka oli alun perin romaanissa tärkeä teema. Saisio sanoo ohjelmassa oikeaksi kustantajan neuvoa tuon sivujuonteen poistamisesta. Syynä se, että asian suhteen elettiin aivan toisenlaista aikaa kuin nykyisin ja teoksen lukijakunta olisi jäänyt paljon kapeammaksi.
Ehkä ripaus rähmällään oloa kaupallisten vaateiden edessä, mutta olihan kirjoittajakin nuori. Toisaalta ei homous edes tuolloin hirmuinen sensaatio enää ollut, kun muistetaan Christer Kihlmanin merkkiteos Ihminen joka järkkyi (1971).
Tämän päivän näkökulmasta Åke Lindmanin ohjaama Elämänmenon kolmeosainen tv-dramatisointi (1978) on sympaattinen aikansa lapsi.
Ensimmäinen jakso kattaa kymmenvuotiskauden 1946–1956. Ritva Oksanen antaa monta hienoa näyttöä siitä, millainen nainen Karjalan tyttö Eila oikein on.
Erkki Pajala on leppoisa Alpo ja Yrjö Tähtelä Reino, joka tarpeensa tyydytettyään vaihtaa nahkansa syntejään katuvaksi uskovaiseksi. Ensimmäisen osan väriläiskä on Eilan sisaren (Irma Martinkauppi) kovaääninen puoliso Toivo (mainio Kalevi Kahra).
Suomalainen kirjailija: Pirkko Saisio. Teema su klo 20.00.
Areena 30 päivää.
Elämänmeno, osat 1–3/3. Teema ma, ti, ke klo 21.00.
uutiskirje 